II.
Kaarle Fredrik Berghin vanhat runot.
A. I. Arvidssonin kokoelmassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa säilytetään eräs vanhoja runoja sisältävä, 22 sivun suuruinen foliovihko, joka on merkitty n:o 488 a). Käsialasta huomaa, että kokoelma on viime vuosisadalta, mutta itse käsikirjoituksessa ei ole mitään, joka osottaisi, mistä Arvidsson on sen saanut, tai kuka runot on muistiinpannut. Onneksi on Arvidsson kuitenkin kopioinnut alun käsikirjoituksesta ja kopion ensimäisen sivun yläreunaan kirjoittanut "M[anu]s[kri]pt af Bergen" (ks. käsikirj. 486 b) n. 5), jonka avulla saamme selville, mistä runot ovat. Lokak. 5 p. v. 1819 kirjoittaa Arvidsson ystävällensä, lehtori E. A. Crohnsille, jonka kanssa hän kesällä oli kerännyt runoja Pohjois-Savossa, että hän kotimatkallansa erehdyksestä kulki Suonenjoen Bergin ohi ja joutui Rautalammin pappilaan, missä Boucht[21] kaikella muotoa lupasi hankkia hänelle Bergin runokokoelman (ks. C. G. Estlander, Adolf Ivar Arvidsson som vitter författare, s. 42). Että Bergiltä saatu Arvidssonin kokoelmassa tavattava käsikirjoitus on sama kuin se, josta kirjeessä puhutaan, ei voi epäilystä olla, eikä ole vaikeata päättää, kuka Berg oli, sillä kysymykseen saattaa tulla ainoastaan Suonenjoen kappalainen Kaarle Eredrik Bergh.
Kaarle Fredrik Bergh oli Porthanin aikalaisia hänkin, mutta nuorempi kuin edellisen runokokoelman pelastaja Törnudd. Hän oli syntynyt v. 1763, tuli ylioppilaaksi v. 1785, papiksi v. 1788 ja pitäjänapulaiseksi Suonenjoelle v. 1793, jossa hän vaikutti, vuodesta 1798 asti kappalaisena, enemmän kuin puolen vuosisataa kuolemaansa saakka v. 1844. Bergh oli innokas jumalansanan selittäjä, mutta harrasti sen ohessa myös suomen kieltä, ollen noita, nyt usein unhotettuja, entisaikoina eläneitä suomenmielisiä, jotka varmasti uskoivat suomalaisen Suomen tulevaisuuteen ja hengen silmillä näkivät onnellisemman ajan isänmaalle koittavan kuin missä heidän itse oli sallittu elää (ks. Biogr. nimikirjan lähteitä Historiallisella Seuralla).
Mitenkä Bergh on saanut käsikirjoituksen, joka osallansa osottaa hänen suomalaisten harrastustensa laatua, emme nykyisillä tiedoillamme voi täydellisesti selittää. Runojen kieli on Savon murretta, joten ensi katsauksella olisi valmis luulemaan, että Bergh on ne Pohjois-Savossa kansan suusta muistiinkirjoittanut. Mutta runot eivät ole Berghin keräämät. Huomattuani kokoelman toisen runon olevan yhtäläisen sen tulen synnyn kanssa, jonka Ganander kertoo Mythologia fennicassaan kappaleessa "Aloen-järvi", aloin verrata käsikirjoitusta Porthanin aikuisiin runoihin, ja vertauksen tulos on, että samalla tavalla kuin Törnuddin runot voi näyttää olevan Porthanin ajalta, saattaa todistaa, että Berghin käsikirjoitus on ollut tunnettu Porthanille, Lencqvistille ja Gananderille jo ennenkuin hän tuli ylioppilaaksi. Oikeinkirjoituksesta kuitenkin heti näkee, että Porthan ja hänen aikuisensa kansanrunoudentutkijat eivät ole runoja muistiinkirjoittaneet. Sitä todistaa myös kokoelman toisessa runossa kahdesti tavattava säe acka wanha wäinämöinen (ss. 64, 85). Väinämöisestä puhuttaessa sanotaan teoksessa "De superstitione veterum fennorum", että tätä oli arveltu Veinemoiseksi, johon ajatukseen muutamat olivat siihen määrään taipuvaisia, että eräskin runossa, missä muissa toisinnoissa oli ucko Wäinämöinen aina kirjoitti acka Weinemoinen (ks. De superst. vet. fenn. Oper. sel. IV, s. 63). Jos Porthan tai Lencqvist itse olisivat edellämainitut säkeet muistiinpanneet, eivät he olisi näin kirjoittaneet. Että Ganander ei ole runoja kerännyt, osottaa se, että hän säkeen Jumalan sufwemallen (ks. n. 8 s. 69) lukee sanakirjassansa Jumalan suurellen maallen (ks. sanaa Latu), ja antaa aivan vääriä selityksiä säkeihin Ällä ljko linnan kylfwi (lue: Yöllä Liiko liinan kylvi) (n. 2 s. 41) ja Sapi hyhämöitelöpi (lue: Saapi hyyhämöittelööpi) (n. 2 s. 56). Edelliseen täytyy sovittaa selitys "Yöllä liku lijnan kylwy — pro _likosi, på en natt blötes lijnet", ja todennäköisesti on jälkimäinen antanut aihetta lauseparteen "Sappi hyhämöittelee gallan fräser, upstiger" (ks. Sanakirja, sanat Likoan, Hyhämöittelen.[22]
Käsikirjoitus ei ole Berghin tekemä kopio, sillä hänen jälkeenjääneissä papereissaan on käsiala toisenlaista.[23] Useat Porthanin aikuiset yksityiset runosäkeet viittaavat aivan samanlaisiin alkumuotoihin kuin tässä käsikirjoituksessa tavataan (vrt. esim. n. 1 s. 25, n. 2 s. 94, n. 9 s. 12, n. 10 s. 15, n. 14 ss. 1, 5 vastaaviin säkeihin Porthanin, Lencqvistin ja Gananderin teoksissa), mutta alkuperäinen käsikirjoitus ei Berghin runokokoelma nähtävästi kuitenkaan ole, vaan kopio, siinä kun on koko joukko virheellisiä muotoja, joita täytyy katsoa kopioitsijan tekemiksi. Sellaisia ovat: 1) lammi tanderehen pro: tammi t. (n. 1 s. 12); 2) tuimenia laimenia pro: t. taimenta (n. 2 s. 40); 3) lannerta taivoittamatak pro: tannerta t. (n. 14 s. 58); 4) itek aiwollen asihin pro: i. airollen a. (n. 2 s. 62); 5) eij kärsi käsin wuoetta pro: e. k. k. ruwetta (n. 2 s. 86); 6) parta minulla eijsa pro: p. rinulla e. (n. 2 s. 100); 7) suo muron murotottawia pro: s. m. murottaria (n. 4 s. {17}); 8) kylmä kylmiä kiriä pro: k. k. kiwiä (n. 5 s. 16); 9) siralla siansi harjas pro: siwalla s. h. (n. 14 s. 76); 10) makeasti märotellen pro: m. mänottelen (n. 10 s. 39); 11) nousi ennen einke xuko pro: n. e. eineh Euko (n. 1 s. 18); 12) kollmella konsulalla pro: k. kokon s. (n. 2 s. 10); 13) kolut k[ertow]a kesäsä pro: kolmet k. k. (n. 2 s. 25); 14) kuras perän pitäjä pro: kukas p. p. (n. 2 s. 60); 15) ennen onpa nousemata pro: e. noijan n. (n. 1 s. 20); 16) kifwien kaskella mäkeä pro: kifwi on k. m. (n. 2 s. 138); 17) Rauta rehki kilta kilpi pro: R. r. kulta k. (n. 4 s. 1); 18) pähi pellon pengeresä pro: päsi p. p. (n. 4 s. 35); 19) kumauta konojela pro: k. kongela (n. 9 s. 13); 20) suficen misa solissan pro: s. muisa s. (n. 12 s. 4); 21) ahafwa kahulliseksi pro: a. kähulliseksi (n. 14 s. 6); 22) yhen sanan sapuilla pro: y. saunan s. (n. 14 s. 15); 23) pästen penillä sulilla pro: päsken p. p. (n. 14 s. 46); 24) mahan mättaittömähän pro: m. mättäittömähän (n. 14 s. 62); 25) wilja andaisa wihastuk pro: w. andaija w. (n. 18 s. 4). Erehdysmuodot n. 1-10 ovat aivan silminnähtävästi syntyneet siten, että kirjoittaja, kun ei tuntenut sanojen merkitystä, sekoitti t:n ja l:n sekä r:n, n:n ja w:n toisiinsa, jotka olivat alkuperäisessä käsikirjoituksessa epäilemättä epäselvästi kirjoitetut ja siten hyvin toistensa näköisiä. Käsikirjoituksessa eroaa t l:stä muussakin kuin viivassa, niin että se ei ole yksin tämän poisjäämisen kautta syntynyt. Mitä n. 6:teen tulee, ei ole luultavaa, että Lencqvist ja Ganander olisivat lukeneet rinnalla ja rinnolla (ks. alemp. vert.), jos käsikirjoituksessa olisi ollut minulla. N. 7:ssä on Gananderilla sekä Mythologia fennicassa (ks. s. 48) että Sanakirjassa murottaria pro: murotottawia (ks. Sanakirja, sana Murottaria). N. 10:ssa on Gananderilla manottelen pro: märotellen (ks. Sanakirja, sana Manottelen). N. 11:ssä on teksti kokonaan turmeltunut; Gananderin sanakirjassa tavataan sana Eineh-Euhko, joka selitetään "emäntä joka eineen valmistaa, matmor, mater familias." Säkeen alku ja loppu sopii hyvin yhteen tämän kanssa, ja x:ksi on kopioitsija voinut lukea saksalaisen E:n. N. 15. Että onpa on luettava noijan, todistaa Gananderin Sanakirjan säe Ennen Nojjan nousemata (ks. sanaa Nousu). N. 17. Sanaa kilta pro: kulta, joka tavallinen sana tavataan tässä paikassa Porthanilla, Lencqvistillä ja Gananderilla (ks. alemp. vert.), on vaikea ajatella muistiinpanijan tekemäksi. N. 18:ssa voi päsi:sta, hyvin tulla pähi, sillä saksalainen s ja h ovat hyvin toistensa näköisiä. N. 23:ssa oli helppo lukea pästen pro: päsken, kun sk- ja st-yhtymillä ei epäselvästi kirjoitettaessa ole suurta eroa saksalaisessa kirjoituksessa.
Ne tämän käsikirjoituksen säkeet, jotka tavataan Porthanin aikuisissa teoksissa, ovat runoja myöten lueteltuina seuraavat:[24]
1. Perustussanoja.
S. 1:
Aukaisen sanani arkun.
Vrt. Sanakirja, sana Sanainen:
Aukaisen sanaisen arkun.
Ss. 6-10:
Leneckö minusa miestä,
Uckon poiasa urosta,
Wangamoisesa waroa,
Tämän pulman purkajata,
Tämän jaxon jaxajata.
Vrt. Mythologia fennica, s. 100:
Lieneekö minussa miestä,
Ukon pojassa urosta,
Wangamoisessa waroa?
Tämän pulman purkajata,
Tämän jaxon jaxajata? — —
Ss. 13-14:
Ettei noita kyllin soisik,
Kaihi wiljata witoisik.
Vrt. Sanakirja, sana Kaiha:
Jott ej noita kyllin soisik,
Kaihi wiljalta witosik.
Ss. 23-4:
Kengiminen kengihinsä,
Paneminen [pa]ulo[hin]sen.
Vrt. Sanakirja, sana Kenkiminen:
Kengiminen kängihinsä,
Paneminen paulohinsa.
Ss. 25-6:
Kengin kängäni lujaxi,
Pa[nen] paulat kindiäxi.
Vrt. Sanakirja, sana Paula:
Kengin kengäni lujaxi,
Panen paulani kijndiäxi.
Vrt. Sanakirja, sana Kengä:
Kängin kängäni lujaxi.
Ss. 37-8:.
W[oi] Iumala walollinen,
Waloll[inen] armollinen.
Vrt. Sanakirja, sana Wallollinen:
Voi! Jumala wallollinen,
Wallollinen armollinen.
Ss. 39-40 (vrt. n. 9 ss. 3-4):
Piä pilfwis[ä] [kä]räjät,
Sekehisa sälfwät neuwot.
Vrt. Sanakirja, sana Sekehissä;
Pidä sekehissä selwät neuwwot,
Piäk pilwissä käräjät.
2. Eldens ursprung.
Toisinnon pääsisällys on Mythologia fennicassa kerrottu seuraavalla tavalla:
Aloen-järwi, Finnarnes Styx, i högsta Lappmarken. En eldpuss; där elden fanns i en sarf. Då Ilmarinen och Wäinämöinen slogo up eld, for en eldgnista i Alue-träsk, som deraf 3 gångor i sommarn uptorkades, så at Stengruset på botnet syntes. Där drogs sedan not, at upsöka elden; först med en not af bast, och man fångade väl fisk, men ej den hvari elden var; sedan gjordes en annan not af lin och hampa: J. Maria rodde och Wäinämöinen satt i styret; noten drogs mot och med strömmen; och då fångades en krampfisk; [sanakirjassa on kalanen karhi selitetty "En krampfisk — Torpedo">[ men hvarken Wäinämöinen eller Maria tordes gripa den. En svart karl 3 tum hög steg då up från hafvet, som hade stenskor, en hjelm af flinthårda hällen, långt hår til hälarne och skägg alt til midjan; han fläkte med bara händer Krampfisken, fann i den en lax, i laxen en gädda, i gäddan en sik, i siken en sarf, i sarfven et rödt nystan, i nystanet eldstrimman och elden, hvars sveda och värk sedan manas och hänvises til Kipumäki.
Ss. 7-9:
Eläwällä enuxela,
Matawalla maan mawolla,
Kiriwalla karmehellä.
Vrt. Sanakirja, sana Ennus:
Eläwällä ennuxella,
Matawalla maan madolla, — —
Kirjawalla kärmehellä.
S. 16:
Puhki kumman turfwan putken.
Vrt. Sanakirja, sana Tuura:
Tuuran putki, järn pijpan eller skaftet,
däri trädhandtaget i ijsbilden sättes.
S. 28:
Waluisa walkiaisen.
Vrt. Sanakirja, sana Walun:
Waluisa walkiaisen, då elden ned sänkte sig.
Ss. 29-30:
Neito neuwowa pitäpi,
Morsiamet kuihuttawat.
Vrt. Sanakirja, sana Kujhutan:
Neitot neuwwoa pitääwi,
Morsiamet kuihuttawi.
S. 32:
Kanarwoista ketträttihin.
Vrt. Sanakirja, sana Kanerwainen
Nuotta kanerwainen keträtähän.
S. 34 (vrt. s. 50):
Satasillmä sotatihin.
Vrt. Sanakirja, sana Sata silmä:
Sata silmä - Run: idem ac nuottawerko.
S. 48:
Appi ainollen asoo.
Vrt. Sanakirja, sana Aina:
Appi ajnollen asoopi.
Ss. 51-2:
Jmbi turjasta tulopi,
Näito laskexen lapista.
Vrt. Sanakirja, sana Turja.
Imbi Turjasta tulopi,
Neito laskexen Lapista.
S. 58:
Purahasa purren keulla.
Vrt. Sanakirja, sana Purras:
Purrahasa purjen kaula (keula).
S. 59:
Kaiki hangat kalkaloisa.
Vrt. Sanakirja, sana Kalkkara:.
Kaikki hangot kalkaloisa.
S. 61-3:
Neytyt maria emoinen
Itek aiwollen asihin,
Tungexen tuho kätehen.
Vrt. Sanakirja, sana Tuhto:
Neito Maria Emoinen
Itek airohon asexen,
Tungexen Tuho kätehen, satte sig,
at ro, aliis — Tungehen Tuhto kätehen,
nappade til årarne, satte sig på roddar bäncken.
S. 65:
Itek istuxen perähän.
Vrt. Sanakirja, sana Istun:
Itze istuxen perähän.
Ss. 70-1:
Satihin kaloja muita,
Tuimenia tai[menia].
Vrt. Sanakirja, sana Tuimen:
Saatijn kaloja muita,
Tuimenia Taimenia.
S. 79:
Terfwa köysin temottihin.
Vrt. Sanakirja, sana Temmon:
Terwa köysin temmottihin.
S. 88:
Eij kärsi käsinrueta.
Vrt. Sanakirja, sana Rupean:
Ej kärsinyt käsin ruetak.
Ss. 92-101:
Mies musta merestä nousi,
Uros allosta ylle[ni],
Kolmen sormen korkeuinen,
Wähän kuollutta parembi,
Katonutta kauhiambi,
Jalas on kiwiset kengät,
Päs on Patinen kypärä,
Hius on kannoilla takana,
Parta minulla eijsa,
Tuo kärsi käsin ruetak.
Vrt. Mythologia fennica, s. 106:
En Vattu-Rå, som kai eksoken simplement kallas
Uros el. Ukko. En man, en gubbe; beskrifves som
liten, oansenlig, med långt hår och skägg; men
ganska tiltagsen och stark, som tordes gripa i
eldfisken, det hvarken Väinämöinen eller J. Maria
vågade sig til — Härom lyder Runan til Uros, denna
karlvulne mannens, heder, vid eldens fångst ifrån
Aloen-järvi, således:
Mies musta merestä nousi,
Uros aallosta yleni,
Kolmen sormen korkuinen,
Neljän peukalan pitunen,
Wähän kuollutta parembi,
Katonutta kauhiambi.
Jalasa kiwiset Kengät,
Pääsä paasinen kypärä;
Hiwus kannolla takana,
Parta rinnolla edessä —
Vrt. De superst. vet. fenn. Oper. sel. IV, s. 68.
S. 111:
Löytä halewan hawin.
Vrt. Sanakirja, sana Halewa:
Löytääpi halevan hauwwin.
S. 121:
Walkiainen waputeltu.
Vrt. Sanakirja, sana Waaputetaan:
Walkiainen waaputettu.
S. 124, 6:
Jät on järkälek käsisä.
Jolla tulta tuhmentapi.
Vrt. Sanakirja, sana Järkki:
Jäät on järkälek käsissä.
Vrt. Sanakirja, sana Tuhmennan:
Jäät on järkäle käessä.
Jolla tulta tnhmentaapi.
S. 125:
Hyt on pilpuinen piosa.
Vrt. Sanakirja, sana Piipuinen:
Hyyt on pilpunen pi-ossa.
Vrt. Sanakirja, sana Hyy:
Hyyt on pilpuisen piossa.
Ss. 128-35:
Kipu tytti tonen neito,
Kupuia kokelopi,
Kipu wuoren kuckulalla,
Kirjo kansi kainalosa,
Kirio wackainen käesä,
Ittkeä tyhyttelöpi,
Kuin eij näy kiwut tulowan,
Eijkä wammat wailahuwan.
Vrt. De superstitione vet. fenn. Oper. sel. IV, ss. 51-2:
Kipu tyttö tuonen neitzy,
Kipuja kokoelepi,
Keskellä kipu-mäkiä,
Kipumäen kuckulalla;
Kirja wackanen kädesä,
Kirja kansi kainalosa;
Itkiä tihuttelepi,
Kuin ei näe kiwut tulewan,
Eikä wammat wailahuwan.
Vrt. Mythologia fennica, s. 40.
Vrt. Porthanin lisiä Jusleniuksen
Sanakirjassa, sana Vailahun.
Ss. 136-42:
Ja kunnek kipua kistän,
Kunneck tungen turmioita?
Kifwien kaskella mäkeä,
Tuos on reikä yhexän,
Joka reikä keskimäinen
Yhexän sylen syfwyinen,
Nin sinneck kipuja kistän.
Vrt. Mythologia fennica, s. 39:
Kunnek kipuja kiistän?
Kunnek tungen turmioita?
Kipu wuoren kukkulalle;
Kiwi on keskellä mäkeä,
Tuosa on reikeä yhexän,
Joka reikä keskinäinen,
Yhexän sylen sywyinen,
Sinnek kipuja kiistän —
Ss. 146-53:
Mehiläinen illman lindu,
Lännä tuonne löyhyttele,
Yhexän mären yliteck,
Meri puolen kymmenettä,
Käyk kuin käheä myöden,
Päiwän pärmettä samoak,
Tuok mättä mähtolasta,
Simoa tapiolasta.
Vrt. De superstitione vet. fenn. Oper. sel. IV, s. 58:
Mehiläinen ilman lindu,
Lennä tuonne löyhyttele,
Yhexen meren ylitze,
Meri puolen kymmenettä;
Käy kuun kehää myöden,
Päiwän paarmatta samoa;
Tuo mettä Mehtolasta,
Simoa Tapiolasta.
Vrt. Mythologia fennica, s. 57.
3. Öfver ormstyng.
Ss. 10-13:
Olinpa minäki[n] tuolla
Ylimäisä lautamiesä
Tewanowa tehtäisä,
Räwasta rakettaisa.
Vrt. Sanakirja, sana Tema:
Olinpa minäkin tuolla
Tewanoa l. Tewanoha l. Tewanata tehtäisä,
Raawasta rakettaisia.
Ss. 23-8:
Mist on sillmät siunahiltu?
Sillmät linan siemänestä.
Mist on kieli keitolaisen?
Miekasta kalewan pojan.
Mist on hammas keitolaisen?
Arahasta tuonen toukan.
Vrt. Mythologia fennica, s. 37:
Mist' on silmät siunailtu?
Silmät liinan siemenistä.
Mist' on kieli keitolaisen?
Miekasta Kalewan pojan.
Mist' on hammas kejtolaisen?
Orahasta Tuonen otran.
Vrt. Antti Törnuddin vanh. runot, n. 13 s. 15.
Ss. 25-6:
Mist on kieli keitolaisen?
Miekasta kalewan pojan.
Vrt. De superstitione vet. fenn. Oper. sel. IV.,
s. 56, muist. 5:
Mist' on kieli keitolaisen?
Miekasta Kalewan pojan.
S. 33:
Rahan ängällä rakettu.
Vrt. Sanakirja, sana Änge:
Rahan ängellä rakettu.
Ss. 34-5:
Syömähän weriwaloja,
Luwaloia luistemahan.
Vrt. Sanakirja, sana Walo:
Syömähän weri waloja,
Luuwaloja luistamahan.
S. 49:
Pihlaia piukawia.
Vrt. Sanakirja, sana Piukka:
On minulla pihlahita piukkahita;
Pihlaia piukkawia l. piukkaita.
Ss. 58-9:
Turiseko tonen touka,
Hajowako hien hammas.
Vrt. Sanakirja, sana Turisen:
Turiseeko Tuonen toukka,
Hajawako Hijjen hammas.
Ss. 59 -60:
Hajowako hien hammas,
Lewiäkö lemmon leuwat.
Vrt. Sanakirja, sana Lewin:
Hajooko Hijjen hammas,
Lewiääkö Lemmon leuwat.
S. 66:
Luikahutan luun purian.
Vrt. Sanakirja, sana Luikahutan:
Luikahutan luun purian.
S. 106:
Waimon wanhan tuwittama.
Vrt. Sanakirja, sana Tuuwwitan:
Waimon wanhan tuuwittama.
Ss. 107-10:
Onko hijttä pohialassa,
Jumalata taifwahasa,
Tämän pulman purkaiata,
Tämän jaxon jaxajata.
Vrt. De superstitione vet, fenn. Oper. sel. IV,
s. 50, muist.:
Onko Hiitä Pohjolassa
Jumalata Taiwahassa,
Tämän pulman purkajata,
Tämän jaxon jaxajata?
Ss. 119-24:
Tuo simoa sifwelläsi,
Mättä kielesi nänällä,
Kipeillen woitehexi,
Waimoillen parantehixi,
Wojak yltä wojak päitä,
Kerta keskeä rapajak.
Vrt. Mythologia fennica, s. 57:
Tuo simoa sijwelläsi,
Mettä kielensi nenällä — —
Wojjak yldä, wojjak pääldä,
Kerran keskeä rapaja.
4. Baudan synty.
Ss. 1-17:
Rauta rehki kilta kilpi,
Tie mullen iki sowindo,
Wanno wajika weljexys,
Wasten syöntäni syleäk,
Wannottelek wahtowani;
Ettpäs silloin suri ollut,
Ettkäs suri ettkä pieni,
Et kofwin koreakan,
Kuisa suosta sottkettihin,
Wettälästä wällottihin.
Woisinuwa rauta rauka,
Rauta rauka koito kona,
Teräs tenho päifwällinen,
Poikaisi tekö pahofwa,
Lapsesi tuhofwa työtä,
Tule työsi tuntemahan,
Wikasi parandamahan.
Vrt. Mythologia fennica, s. 77:
Rauta Rehki, kulta kilpi,
Tee mullen iku sowindo,
Wanno waka el. wankka weljexesi,
Wasten syöntäni sylöäk,
Wannottele wahtoani.
Sedan beskrifves Myrjärnets Uphof:
Etpäs silloin suuri ollut,
Etsäs suuri etsäs pieni,
Et kowin koriakana,
Kuins sas suosta sotkettihin,
Wetelästä wellottihin.
Woi sinua Rauta raukka,
Bauta raukka koito kuona,
Teräs Tenho päiwällinen,
Poikasi teki pahoa,
Lapsesi tihoa työtä,
Tule työsi tuntemahan,
Wikasi parantamaan.
Vrt. De poesi fennica, Oper sel. III, s. 381.
Vrt. De superst. vet. fenn. Oper. sel. IV, s. 48, muist. 7.
Ss. 31-2:
Weri seisok kuin on seinä,
Asuk urmek kuin on aita.
Vrt. Sanakirja, sana Urme:
Weri seiso kuin seinä,
Asuk Urmek kuin on aita.
S. 42:
Paina paxu peikalosi.
Vrt. Sanakirja, sana Peikalo:
Paina paxu peikalosi.
Ss. 43-4:
Lita sormesi lihawa,
Tuckehexi tuiman räiän.
Vrt. Sanakirja, sana Lijtän:
Lijtä sormesi lihawa,
Tukkehexi tuiman rejjän.
Ss. 48-9:
Wä pällen lämmen lächti,
Kulta lummeck luikauta.
Vrt. Sanakirja, sana Lemmen lehti:
Weä päällen lemmen lehti,
Kuita lumme luikahuta.
Ss. 64-8:
Mähiläinen illman lindu,
Käyk kuin käheä myöden,
Päifwän pärmättä samoak,
Tuok mätta mehtolasta,
Simoa tapiolasta.
Vrt. Mythologia fennica, s. 57:
Mehiläinen ilman lintu,
Käy kuun keheä myöten,
Päiwän päärmättä samoa — —
Tuuok mettä Mehtolasta,
Simoa Tapiolasta — —
S. [3]:
Tunge hijsi turiackosi.
Vrt. Sanakirja, sana Turjakes:
Tunge Hijsi Turjakensa.
S. 121:
Herran tahto tammuohon.
Vrt. Sanakirja, sana Tammuohon:
Herran tahto Tammuohon.
Ss. [15-16]:
Hurus wäinän tyttäriä,
Lemmas laukan hattaria.
Vrt. Mythologia fennica, s. 48:
Lemmas, en vän Nymph, kunde tilbinde,
sår och mildra svedan: kallas Lemmas
Laukan Hattaria — Suo muron murottaria.
En myrjärnets omrörerska, då järnet koktes,
uptaget från kärr och myror.
Vrt. Sanakirja, sana Murottaria:
Suo muron murottaria.
Ss. [27-9]:
Hikoako hiten runa,
Kastuko manalan karfwas.
Tietä tuonen jostesahan.
Vrt. Mythologia fennica, s. 55:
I Manala var ock en Pegasus eller Skjutshäst,
at föra fram plågorne efter järn-skador.
Hikowaako Hijjen Ruuna,kastuuko Manalan karwas,
Tietä tuonne juostessahan.
5. Mot kiöld.
S. 7:
Wilu illman wiskajaxen.
Vrt. Sanakirja, sana Wiskajan:
Tuosta wilu ilma wiskajaksen.
6. Haltioihin-saattosanoja.
Ss. 1-2:
Nouseck luondoni lofwesta,
Haon alta haltiani.
Vrt. Sanakirja, sana Loivi:
Nouse luondoni lowesta,
Alda hawon haldiani.
Ss. 3-4:
Tunti tulkan jumalan,
Tahto herran tammu wohon.
Vrt. Sanakirja, sana Tundi:
Tundi tulkohon Jumalan,
Tahto Herran tammuwohon.
S. 6:
Wasten waimon kantamata.
Vrt. Sanakirja, sana Kandama:
Wasten waimon kandamata l. kandamita.
7. Laulajan virttä.
S. 2:
Pojat kelkan kellittäpi.
Vrt. Sanakirja, sana Kellitän:
Kelkan kellittääpi.
S. 3:
Hafwusella wotehella.
Vrt. Sanakirja, sana Hawuinen:
Hawuisilla wuotehilla.
Ss. 5-6:
Ja mixen minämä laula,
Oluella otraisella.
Vrt. Sanakirja, sana Otrainen:
Kaa! Mixenni minä laula
Olwella otraisella.
S. 13:
Syckyrällen syfwättelen.
Vrt. Sanakirja, sana Sykkyrä:
Sykkyrälle syywättelen.
8. Om Barna Börd.
Ss. 3-4:
Pästä pika pintehistä,
Waimo wachta wäntehistä.
Vrt. Sanakirja, sana Pinnet:
Päästä pijka pintehistä,
Waimo wahtan wäänteistä.
S. 7:
Leheksiä leikelöpi.
Vrt. Sanakirja, sana Lehes:
Lehexiä leikkelööpi.
Ss. 8-10:
Neytyt maria emoinen,
Sinä olet wanhin wammoxia,
Elähitä ensimäinen.
Vrt. He superstitione vet. fenn. Oper. sel. IV, s. 102:
Neityt Maria emoinen,
Sin' olet wanhin waimoxia,
Elähitä ensimmäinen.
Ss. 11-12:
Tulek pian wälehen joufwuk,
Wälehemin tarfwitan.
Vrt. Sanakirja, sana Wälehin:
Tulek pian, wäle-en jouduk —
Wäleen jouwuk,
Wälehemmin tarwitahan.
S. 14:
Illman uxen ullfwomata.
Vrt. Sanakirja, sana Uxi:
Ilman uxen ulwomata.
S. 15:
Saranan narachtamata.
Vrt. Sanakirja, sana Narahdan:
Saranan narahtamatak.
Ss. 16-17:
Otak kulta kirfwehensi,
Håpeinen tapparansi.
Vrt. Sanakirja, sana Tappara:
Ota hopiainen tapparansi,
Ota kulta kirwehensi.
S. 23:
Reuchto aitowa repäisek.
Vrt. Sanakirja, sana Rehto:
Rehto ajtoa repäise. Runice de puerperis.
S. 24:
Kupehelta kummaltaak.
Vrt. Sanakirja, sana Kumbi:
Kupehelta kummaltakin.
S. 25:
Wieltä witawäliltä.
Vrt. Sanakirja, sana Witas wäli:
Repäisi aitoa wijjeltä witas wäliltä.
S. 27:
Otak kiskiltä kinowa.
Vrt. Sanakirja, sana Kino:
Tuuwwos kijskiltä kinoa.
S. 28:
Matehelta nuliackata.
Vrt. Sanakirja, sana Nuljakka:
Matehelta nuljakkata.
Ss. 36-7:
Jmbi pirtofwa pitäpi,
Kapo kangasta kuto.
Vrt. Sanakirja, sana Kapo:
Imbi pirtoa pitääpi,
Kapo kangasta kutoopi.
Ss. 38-9:
Wäe pällen lämmen lächti,
Kulta lummeh luikahutak.
Vrt. Sanakirja, sana Lummes:
Weäk päälle lemmen lehti,
Kulta lummek luikahutak.
S. 49:
Woisi woihkawa lefwätäk.
Vrt. Sanakirja, sana Woihkawa:
Että woisi woihkawa lewätä.
S. 59:
Wasta tarka tarfwitahan.
Vrt. Sanakirja, sana Tarkka:
Wasta tarkka tarwitaan.
S. 61:
Kuin tarfwis kotihin tammo.
Vrt. Sanakirja, sana Tammon:
Kuin tarwis kotihin Tammo.
Ss. 67-9:
Lojan luomallen laullen,
Tekemällen herran tiellen,
Jumalan sufwemallen.
Vrt. Sanakirja, sana Latu
Luojan luomalle ladullen.
Tekemällen Herran tjellen,
Jumalan suurellen maallen.
9. Då Boskap utsläppes.
Ss. 3-15:
Piäk pilfwisä käräjät,
Säkeisä sälfwät neufwot,
Jot eij noita kyllin söisik,
Kaihi wiljalta witoisik.
Wähäinen minun olisik
Ahollen ajittawia,
Pällen pälfwen pantafwia;
Pantu ucko paimeneksi,
Luoja karjan kahtojaksi,
Iskek ucko uta puta,
Kåmauta konojela kultasella,
Miekalla tuli tärällä,
Kurikalla tänä kesuksen käsänä.
Vrt. Mythologia fennica, s. 97:
Piäk pilwessä käräjät,
Säkehisä selwät neuwot,
Ettei noita kyllin soisi.
Kaihi wiljaltan witoisi;
Wähän minulla olisik,
Ahollen ajettawia,
Päällen pälwen pantawia — —
Pantu Akka paimenexi
Luoja karjan kahtojaxi,
Iskekk Ukko uta puuta,
Komauta kongelota,
Miekalla tuli terällä,
Kurikalla kultaisella — —
Ss. 18-19:
Jota Hijet hirwioo,
Mankapet karkowa.
Vrt. Sanakirja, sana Hijsi:
Jotta Hijet hirwioo,
Moaan kapoot karkoowat.
Ss. 19-20:
Mankapet karkowa,
Mailta karjan käytäwiltä.
Vrt. Sanakirja, sana Maan kapeet:
Josta maan-kapehet karkoaapi,
Mailta karjan käytäwiltä.
Ss. 21-2:
Paimenten pasutawilta,
Kellon kellkuteltawilta.
Vrt. Sanakirja, sana Pasuttawa:
Mailta paimenen pasuttawilta, vel. pasahawilta —
Kellon helkuteltawilta.
S. [1]:
Tien takaisen tammamata.
Vrt. Sanakirja, sana Tie:
Tjen takaisen tammaamatak — at wargen ej må komma.
10. At fånga räfwar.
Ss. 2-3:
Kuna paisto kusen oxat,
Päifwänä petäjän kärkät.
Vrt. Sanakirja, sana Kerkkä:
Kuuna paisto kuusen oxat,
Päiwänä petäjän kerkät.
Vrt. Porthanin lisiä Vhaelin kieliopissa, s. 151.
S. 6:
Mies nori meillen haisi.
Vrt. Sanakirja, sana Meenä:
Mjes nuori meillen haisi.
S. 9-10:
Mächtä haiso hafwuillen,
Kataillen katkuapi.
Vrt. Sanakirja, sana Haisen:
Mehtä haisowi hawuillen,
Katahillen katkuwapi.
Ss. 11-19:
Mielästä mätän ämännän,
Usein hyfwän ämännän
Sormet kulta sormuksisa,
Käet kulta käreisä,
Jotk on sonut annillan;
Usein pahan ämännän
Sormet wichta sormuxisa,
Käet wichta käreisä,
Aina andamattoesa.
Vrt. De superstitione vet. fenn. Oper. sel. IV, s. 83:
Mielestä Metän Emännän,
Usein hywän Emännän:
Sormet kulta sormuxissa,
Käet kulta käärehissä;
Jotk' on suonut annillahan:
Usein pahan Emännän;
Sormet wihta sormuxissa,
Käet wihta kääreissä,
Aina auttamattuessa.
Vrt. Mythologia fennica, s. 59.
S. 25:
Päifwä pitkä salihiton.
Vrt. Sanakirja, sana Saalis:
Päiwä pitkä saalihitoin.
Ss. 26-7:
Kuin et annak ajonkanak,
Arwonkanak hairahutak.
Ss. 35-6:
Kuin et annack ajonkana,
Harfwonkana hairauta.
Vrt. Sanakirja, sana Hairautan:
Kuin ett harvoinkanak hairautak.
Vrt. Sanakirja, sana Haiwautan:
Kuin ett anna ajjonkanak,
Harwonkanak haiwahutak.
S. 38:
Kielin kullan kuihuttelen.
Vrt. Sanakirja, sana Kieli:
Kjelin kullan l. kullin kuihuttelen.
S. 39:
Makeasti mårotellen.
Vrt. Sanakirja, Manottelen:
Makiasti manottelen.
S. 41:
Emon marjan malosta.
Vrt. Sanakirja, sana Malo:
Emon Marian malosta,
Ss. 52-3:
Jota möten juoni joksi
Metän tihkeän läwitek.
Vrt. Sanakirja, sana Juoni:
Jota myöden juoni juoxi,
Metän tihkiän läwitek.
S. 54:
Annack josta joutusasta.
Vrt. Sanakirja, sana Joutusasti:
Anna juosta joutusesti.
S. 58:
Wisko willa kontaloita.
Vrt. Sanakirja, sana Wiskon:
Wisko willa kuontalolta.
Ss. 64-5:
Äriän mat lukofwi,
Sålitan sano.
Vrt. Sanakirja, sana Erä:
Eriähän muut lukoopi,
Soalihitahan sanoowi l.
Eriään muut lukowat,
Saalistansa sanowat.
12. Emot Warg Styng.
Ss. 3-5:
Kohussa on koiran kando,
Sufwen misa solissan,
Penin alla permoinsa.
Vrt. Mythologia fennica, s. 51:
Item Suen Emuus, föddeock vargen ur sin qved.
Kohussansa koiran kandoi,
Suwen muissa suolissahan,
Penin alla pernohinsa — —
Vrt. De superst. vet. fenn. Oper. sel. IV, s. 71.
13. Så kallad Ähky.
S. 1:
Ähky poika ähmeröinen.
Vrt. Sanakirja, Ähmeröinen:
Ähky poika ähmeröinen.
S. 3:
Kollmansi kåån nokinen.
Vrt. Sanakirja, sana Kota:
Koan nokinen.
S. 7:
Kärätty käkälistä.
Vrt. Sanakirja, sana Käkäle:
Käkäläisistä kerätty.
S. 12:
Hafwukalta håra kynnet.
Vrt Sanakirja, sana Hawukka:
Hawukaldta haara-kynnet.
14. Emot Syng.
Ss. 1-13:
Pårto pohilan ämändä,
Lofwehetan wanha waimo
Selin tulehen makaisi,
Pärsein pahan sähän;
Teki tuli teneheksi,
Ahafwa kahulliseksi,
Tosta tyty tosta täyty,
Tosta paksuksi panihin,
Lihawaksi litihin.
Kanto kohtuwa kofwowa,
Watan täytä waikeata,
Teki poikoa yheksän
Yhestä watan wäestä.
Vrt. Mythologia fennica, s. 51:
Portto Pohjolan Emäntä,
Lowehetar wanha waimo,
Selin tuulehen makasi,
Persehin pahaan säähän,
Toki tuli tiinehexi,
Ahawa kohullisexi;
Tuosta tyyty, Tuosta täyty,
Tuosta paxuxi panihin,
Lihawaxi lijtettyi — —
Teki poikoa yhexän,
Yhestä wattan wäestä. — —
Vrt. De superst. vet. fenn. Oper. sel. IV, s. 71.
S. 15:
Yhen sanan sapuilla.
Vrt. Sanakirja, sana Saapu:
Yhden saunan saapuwilla.
S. 16:
Yhen wöesen kändimästä.
Vrt. Sanakirja, sana Wyö:
Yhen wyönsä käändimestä.
S. 17:
Solensa rapaimesta.
Vrt. Sanakirja, sana Rapain:
Solensa rapaimesta.
S. 30:
Puskuiksi imehnisin.
Vrt. Sanakirja, sana Pusku:
On pannut puskuixi imehnisihin.
Ss. 34-7:
Pirulainen pittkä poika
Hackaisi tulisen koifwun
Rannalla tulisen kasken,
Saresa nimettömäsä.
Vrt. Mythologia fennica, s. 70:
Pirulainen pitkä poika,
Hakkasi Tulisen koiwun,
Saaressa nimittömässä — —
Ss. 45-6:
Sulittelo nuoliahan
Pästen penillä sulilla.
Vrt. Sanakirja, sana Sulittelen:
Sulitteli nuoliahan
Pääsken pjenillä sulilla.
Ss. 49-58:
Ambupi perisokea,
Ambu yhen nuoliahan
Ylähäksi taifwahasen,
Tahto taifwaskin haleta,
Illman karet kahteilla,
Heinän juret männesä pahan åkahan:
Risti rautainen putoisi,
Tuon keito käsin tapaisi,
Illman mäta maistamatak,
Lannerta tawoittamatak.
Vrt.. Mythologia fennica, s. 36-7:
Keito, En af Cycloperne, eller en af underjordiska
smidje-drängar, som uptog de pilar, hvilka Rampa hade
med perisokia och pirulainen skutit i luften, som
däraf daldrade:
Ampu perisokia,
Ampu yhen nuoliahan
Ylähäiseen Taiwahaseen,
Tahto Taiwaskin haleta,
Ilman kaaret katkehilla,
Mennesä pahan okahan;
Risti rautanen putoisi,
Tuon keito käsin tapaisi,
Ilman maata maistamatak,
Tannerta tawoittamatak.
Ss. 59-60:
Ambu toisen nuoliahan
Nityn nimättömähän.
Vrt. Sanakirja, sana Nijttu:
Ampu toisen nuoliahan
Nijttybyn nimittömähän.
S. 62:
Mahan måttaittömähän.
Vrt. Sanakirja, sana Mättähitöin:
Maahan mättähittömähän l. mättäättömään 1. mätätyttömään.
S. 67:
Päestaik paukununna.
Vrt. Sanakirja, sana Paasi:
Paaestaik paukkununna.
S. 68:
Jhon imeno raukan.
Vrt. Sanakirja, sana Imento:
Ihoon imeno raukan.
Ss. 69-70:
Karfwan kafwon tekemän,
Emon tuoman rumihisen.
Vrt. Sanakirja, sana Kawo:
Karwon Kawon tekemähän,
Emon tuoman ruumisehen.
15. Humalan syndy.
S. 1:
Humalainen hupeloinen.
Vrt. Sanakirja, sana Humalainen:
Humalainen huppeloinen.
S. 4:
Osman pellon pengerehen.
Vrt. Sanakirja, sana Osma:
Osman pellon pengerehen.
Ss. 8-9:
Kusisa kufwattelekeen,
Näreisä näyteleksen.
Vrt. Sanakirja, sana Kuivattelen:
Kuusisa kuwatteleixen,
Närehisä näytteleixen — om humulum som
slängar sig up efter störarne.
Ss. 15-16:
Kapo kanto kaehkiensa,
Toi imbi itujansa.
Vrt. Sanakirja, sana Kapo:
Kapo kanto kaiheinsa,
Toi imbi itujansa.
S. 29:
Walettuna räckyliä.
Vrt. Sanakirja, sana Räkyli:
Walettuna räkyliä.
S. 33:
Wäsi wita wäinän poika.
Vrt. Sanakirja, sana Wäinen:
Wäsi wita Wäinen poika.
Ss. 35-7:
Wäinähän sinä wähenet,
Turjan tunti pahtahasen,
Sarjan salmen suhun.
Vrt. Sanakirja, sana Waines:
Wainähen sinä wähenet,
Turjan tunti pahtahaseen.
Vrt. Sanakirja, sana Sarja:
Sarjan salmen suuhun.
Vrt. Sanakirja, sana Turja:
Turjan tunti patzas, Fyrbåk.
16. Emot winter orm.
Ss. 12-14:
Hittu hiten neitosia,
Palmiko pa[ulalle] neijon,
Hius rihma hijten neijon.
Vrt. Mythologia fennica, s. 17:
Hitu, Hijjen neitosia eller Hijten, En orm-piga,
en af Furierne. Onnen liknas vid henne:
Hitu hijten neitosia,
Palmikko paulalle nojjan,
Hius rihma hijten nojjan — ormen trollens
hårband, at fläta med.
18. Karjanlukua.
S. 4:
Wilja andaisa wihastuk.
Vrt. Sanakirja, sana Wilja:
Älä wiljan andaja wihastuk.
S. 8:
Kåkematak kåskematak.
Vrt. Sanakirja, sana Kokema:
Anna olla kokematak, koskematak.
S. 9:
Pikomatak pilkomatak.
Vrt. Sanakirja, sana Pilkooma:
Pikomata pilkkomata.
Ss. 10-11:
Siwun käyfwyk sirakainen,
Kaufwas karfwas tårikainen.
Vrt. Sanakirja, sana Sirakainen, poët. Björn, ursus.
Siwu käwyk Sirakainen,
Kauwwas karwas Torikaiuen.
Vrt. Sanakirja, sana Torikainen.
Ss. 12-13:
Käytäck woisen wuoren pällä,
Maitosen mäen nänällä.
Vrt. Sanakirja, sana Woinen:
Käytäk woisen wuoren päällä.
Vrt. Sanakirja, sana Maitoinen:
Käytäk karjani maitosen mäen nenellä.
S. 14:
Lypsyön yxi yheksän.
Vrt. Sanakirja, sana Lypsän:
Lypsywöön yxi yhexän.
Finska Runor.[25]
1. Perustussanoja.
Aukaisen sanani arkun,
Wirsi lippani wiritän
Poikipuolen polfwilleni,
Lauloaxeni hyfwiä,
Parahita pannaxeni; 5
Leneckö minusa miestä,
Uckon poiasa urosta,
Wangamoisesa waroa,
Tämän pulman purkajata,
Tämän jaxon jaxajata? 10
Pistä pili permandohon,
Wara lammi tanderehen,
Ettei noita kyllin söisik,
Kaihi wiljata witoisik;
Lieneekö minusa miestä, 15
Uckon pojasta urosta,
Wangamoisesa warowa?
Nousi ennen einke xuko,[26]
Hengenhaldia halitti,
Ennen onpa[27] nousemata, 20
Kahten hawahtemata;
Eij minusa miehen toisen,
Kengiminen kengihinsä,
Paneminen [pa]ulo[hin]sen,
Kengin kängäni lujaxi, 25
Pa[nen] paulat kindiäxi,
Ettei noita kyllin söisik,
Kaihi wiljalta wit[oisik].
Minä poika luoian luoma,
Waimon wanhan tufwitta[ma], 30
Micka lie minua luonut,
[Ku]ka kumoon suwennut,
Kuin [ei] luonut luondowana,[28]
Awwana aikiloinut,
Mua po[ika] langon luoma, 35
Wai[mon] wanhan tuwittama.
Wo Iumala walollinen,
Waloll[inen] armollinen,
Piä pilfwis[ä] [kä]räjät,
Sekehisä sälfwät neuwot, 40
Ettei noita kyllin söisick,
Kaihick wilialta witoisik.
2. Eldens ursprung.
Tulen syndy on taifwahasta,
Woresta wein sikiä,
Tosta on to tuloinen tullut;
Iske tulta ilmarinen,
Wälähytä wäinämöinen, 5
Pimeässä pohialasa,
Eläwällä enuxela,
Matawalla maan mawolla [29],
Kiriwalla karmehellä,
Kollmella konsulalla, 10
Rahin rautaisen nenällä,
Tuolin kultaisen kuckulalla,
Hopeisen pöywänpäsä.
Wierähti tuli kipuna
Päldä polfwen wäinämöisen, 15
Puhki kumman turfwan putken,
Halki kirfwehen hamaran,
Wierächti tuli kipuna
Alak witan ilmarisen,
Wierähti tuli kipuna 20
Läpi räppänän mänöwä,
Wierähti tuli kipuna
Keskellen aloenjärfwen,
Lu[o ke]skus aloen järfwen,
Kolut[30] k[ertow]a kesäsä 25
Somerillen kuifwettaxen
Tuskisa tulen punaisen,
Waluisa walkiaisen.
Neito neuwowa pitäpi,
Morsiamet kuihuttawat, 30
Tähän nota ninistä,
Kanarwoista ketträttihin;
Wetihin wesillen nuotta,
Satasillmä sotatihin;
Weitihin nota wirroin, 35
Weitihin wasta wirroin,
Eij såhaa kalowa tuota,
Jota pytihin kowinda,
Satihin kaloja muita,
Tuimenia laimenia. 40
Ällä ljko linnan kylfwi,
Päiwällä kauko kaswatti,
Ruton wiähän wetehen,
Wälehemmin nostetaha,
Sisarexet ketrejäwät, 45
Kälyxet käsin aijaxet,
Werkot weljesten kutomat,
Appi ainollen asoo;
Wiähän wesillen nota,
Saata sillm[ä] satetahan; 50
Jmbi turjasta tulopi,
Näito laskexen lapista
Wenehellä waskisella,
Puriella kuparisella,
Laskea tyhyttelo, 55
Sapi hyhämöitelöpi,
Hysä on kocka, jäsä rinda,
Purahasa purren keulla,
Kaiki hangat kalkaloisa.
Kuras perän pitäjä? 60
Neytyt maria emoinen
Itek aiwollen asihin,
Tungexen tuho kätehen,
Acka wanha wäinämöinen
Itek istuxen perähän; 65
Weittihin mötä wirroin,
Weittihin wasta wirroin,
Eij sahuk kaloatuota,
Jota pytähän kowinda,
Satihi[n] kaloja muita, 70
Tuimenia tai[menia];
Weittihin wasta [wirroin],
Weittihin myötä wirroin,
Eij sahak kaloa tuota,
Jota pytähän kowinda, 75
Sahan kaloi[a][31] muita,
Tuimenia taimenia[32];
Weitähän mötä wirroin,
Terfwa köysin temottihin,
Niemi niem uixendopi, 80
Niemi pät saloia,
Tuohon notta nostetahan,
Mustan mantere[n] maloa,
Sahan kalainen karhi.
Acka wanba wäinämöinen 85
Eij kärsi käsi[n] wuoetta,
Neityt maria Emoinen
Eij kärsi[33] käsinrueta
Illman rauta ruckasita,
Waskisita wantuhita, 90
Kiwisitä kintahita.
Mies musta merestä nousi,
Uros allosta ylle[ni],
Kolmen sormen korkeuinen,
Wähän kuollutta parembi, 95
Katonutta kauhiambi,
Jalas on kiwiset kengät,
Päs on Patinen kypärä,
Hius on kannoilla takana,
Parta minulla eijsa, 100
Tuo kärsi käsin ruetak,
Illman rauta ruckasita,
Kifwisitä kintahita,
(Kifwisitä kintahita),[34]
Waskisita wantuhita. 105
Willaisen kalaisen karhin,
Löytäpi lohen punaisen,
Wilaisi lohen punaisen,
Löytä siweän sian,
Wilaisi sifweän sijan, 110
Löytä halewan hawin,
Wilaisi halefwan hafwin,
Löytäpi Sorewan sorwan,
Wilaisi sorewan sorwan,
Löytäpi punakeräisen, 115
Wilaisi punakeräisen,
Löytäpi tulisuroisen,
Wilaisi tulisuroisen,
Kirposi tuli kipuna,
Tuost on tuo tuloinen tullut, 120
Walkiainen waputeltu.
Pantu acka paimenexi,
Walkiallen kahtojaxi,
Jät on järkälek käsisä,
Hyt on piipuinen piosa, 125
Jolla tulta tuhmentapi,
Warwentapi walkeata.
Kipu tytti tonen neito,
Kupuia kokelopi
Kipu wuoren kuckulalla, 130
Kirjo kansi kainalosa,
Kirio wackainen käesä,
Ittkeä tyhyttelöpi,
Kuin eij näy kiwut tulowan,
Eijkä wammat wailahuwan. 135
Ja kunnek kipua kistän,
Kunneck tungen turmioita?
Kifwien kaskella mäkeä,
Tuos on reikä yhexän,
Joka reikä keskimäinen 140
Yhexän sylen syfwyinen,
Nin sinneck kipuja kistän,
Sinneck tungen turmioita,
Jot eij päsek paiwinähän,
Seiwik sinä ikänä. 145
Mehiläinen illman lindu,
Lännä tuonne löyhyttele,
Yhexän mären yliteck,
Meri puolen kymmenettä,
Käyk kuin käheä myöden, 150
Päiwän pärmettä samoak,
Tuok mättä mähtolasta,
Simoa tapiolasta,
Kipehällen woitehexi,
Waimollen parantehixi, 155
Wojak yltä wojak päitä,
Kerta keskeja rapaja,
Täckö yöllä terfwehexi,
Päifwällen imantehexi,
Aiwan nurrumattomaxi. 160
3. Öfwer ormstyng.
Nuckui lutas lostesahan,
Wäsyi wäipäs käyfwesähän,
Katui kona konnan susta,
Kimo ilkiän kjasta,
Karkiallen kalliollen, 5
Wuorellen teräwisellen.
Tuollen herra hengen andoi,
Sitähipä syndy syndyi,
Sitahik sukui sikisi;
Olinpa minäki[n] tuolla, 10
Ylimäisä lautamiesä
Tewanowa tehtäisä,
Råwasta rakettaisa,
Ylimäisä lautamiesä.
Tijan sycky synnynnänsi, 15
Poika kalki kaswannonsi,
Wån än tiäck karfwojansi,
Man karfwa kanarfwan karfwa,
Kaiken illman karfwallinen,
Pajun karfwa pannahinen. 20
Mist on pää pahallen pantu?
Pä pantu pataranista.
Mist on sillmät siunahiltu?
Sillmät linan siemänestä.
Mist on kieli keitolaisen? 25
Miekasta kalewan pojan.
Mist on hammas keitolaisen?
Arahasta tuonen toukan.
Suin karfwainen päin karfwainen,
Kaiken illman karfwallinen, 30
Höryläinen, pöryläinen,
Jok on pantu palkan taiten,
Rahan ängällä rakettu,
Syömähän weriwaloja,
Luwaloia luistemahan. 35
Lenecko minusa miestä,
Wangamoisesa warowa,
Tämän pulman purkajata,
Tämän jaxon jaxajata?
Jännitän tulisen jousen 40
Tulisillen[35] jäntehillen,
Jolla ammun tuonen toukan,
Luikahutan luun purian.
Olisi minulla ollut
Kolmeck kymmendä rekeä 45
Kiuifwuja kofwia puita,
Olisi minulla ollut
Kolmet kymmendä rekeä
Pihlaia piukawia,
Olisi minulla ollut 50
Kolmekymmendä rekeä
Pahoja pajahtimia,
Olisi minulla ollut
30. räkeä
Tietäwiä terfwaxia, 55
Näreitä näitä puita,
Jolla poltan tuonen toukan.
Turiseko tonen touka,
Hajowako hien hammas,
Lewiäkö lemmon leuwat, 60
Syömästä wäriwaloja,
Luwaloia luistamasta?
Jännitän tulisen jousen
Tulisellen jäntehillen,
Jolla ammun tuonen toukan, 65
Luikahutan luun purian;
Räki puita koifwusia,
Reki toinen terfwaxia,
Pahoja pajahtimia,
Pihlaia piukawia, 70
Jolla poltan tuonen toukan.
Turiseko tuonen touka,
Haioako hien hammas,
Lewiäkö lämmön läufwat,
Syömästä, weriwaloia, 75
Lufwaloia luistamasta?
Kipu täytti tuonen neito
Kipuja kokoilopi
Kipu wuoren kuckuralla,
Kaskella kipu mäkewä, 80
Kifwi keskellä kylewä,
Sinä räikiä yhexän,
Joka reikä keskimäinen
Yhexän sylen syfwyinen.
Ja kunneck kipuja kistän, 85
Kunneck tungen turmioita,
Kustama anon apufwa,
Kusta hufwan hoiwahutan?
Isäldani Iesuxelda,
Emoldani marialda. 90
Lieneekö minusa miestä,
Ukon pojasa urosta,
Wangamoisesa warowa,
Tämä[n] pulman purkaiata,
Tämän jaxon jaxaiata? 95
Hikoako hien runa,
Kastuko manalan karwas
Tietä tuonen jostesahan,
Jokon pantu palkan taiten,
Rahan ängälla rakettu, 100
Syömähän wäriwaloia,
Hikoako hiten runa,
Kastuko manalan karwas
Tietä tuonen jostesahan?
Mina poika luojan[36] luoma, 105
Waimon wanhan tuwittama,
Onko hijttä pohialassa,
Jumalata taifwahasa,
Tämän pulman purkaiata,
Tämän jaxon jaxajata? 110
Kästämä anon apufwa?
Isäldäni Jesuxelda,
Äitiltäni marialta,
Tuoltama anon apuwa,
Tuo minun hyfwin pitäpi. 115
Mehiläinen illman lindu,
Käy kuin käheä myöden,
Päiwän pärmettä matelek,
Tuo simoa sifwelläsi,
Mättä kielesi nänällä, 120
Kipeillen woitehexi,
Waimoillen parantehixi,
Wojak yltä wojak päitä,
Kerta keskeä rapajak,
Tekök öllen terfwehexi, 125
Päiwällen imantehexi,
Aiwan nurumattomaxi.
4. Raudan synty.
Rauta rehki kilta kilpi,
Tie mullen iki sowindo,
Wanno wanka weljexys,
Wasten syöntäni syleäk,
Wannottelek wahtowani: 5
Ettpäs silloin suri ollut,
Ettkäs suri ettkä pieni,
Et kofwin koreakan,
Kuisa suosta sottkettihin,
Wettälästä wällottihin. 10
Woisinuwa rauta rauka,
Rauta rauka koito kona,
Teräs tenho päifwällinen,
Poikaisi tekö pahofwa,
Lapsesi tuhofwa työtä, 15
Tule työsi tuntemahan,
Wikasi parandamahan!
Woi sinua rauta rauka,
Rauta rauka koito kona,
Teräs tenho päiwällinen, 20
Etsäs silloin suri ollut,
Etkä suri etkä pieni,
Et kofwin kipusahan,
Kuinsa maitona makaisit
Nuoren neitosen nisäsä, 25
Kaswaimen kainalosa,
Poikasi teki pahoa,
Lapsesi tuhoa työtä,
Tule työsi tuntemahan,
Wikasi parantamahan! 30
Weri seisok kuin on seinä,
Asuk urmek kuin on aita.[37]
Kuin mieka meresä seiso,
Weri mustasa kifwesä,
Påhi pellon pengeresä; 35
Willaiset sinun wihansi,
Willainen sinä itäckin,[38]
Tawi Iordanin joesa,
Saraheinä sammalesa,
Willaiset sinun wihansi, 40
Willainen sinä iteckin;
Paina paxu peikalosi,
Lita sormesi lihawa
Tuckehexi tuiman räiän,
Paikasi pahan wäräjän, 45
Joteij maito mahan joufwa,
Pimä hangellen piroa,
Wä pällen lämmen lächti,
Kulta lummeck luikauta,
Joteij maito mahan joufwa, 50
Pimä hangellen piroa.
Kipu tytti tuonen näito
Kipuia kokoilopi
Kipu wuoren kuckuralla,
Kirja kansi kainalosa, 55
Kirio wackainen käesä,
Itkeä tihutelopi,
Kuin eij näek kifwut tulowan,
Eij wammat wäilähywätt;
Ja kunneck kipua kistan, 60
Kunneck tungen turmioita,
Ättei päseck päifwinähän,
Selwiek sinä Ikänä?
Mähiläinen illman lindu,
Käyk kuin käheä myöden, 65
Päifwän pärmättä samoak,
Tuok mätta mehtolasta,
Simoa tapiolasta,
Kipeillen woitehexi,
Wammoillen parantehixi, 70
Wojak yltä wojak pältä,
Kerran keskeä rapaja,
Tehkök öllen terfwehexi,
Päifwällen imantehexi,
Aiwan nurumattomaxi. 75
5. Mot kiöld.
Kuoli muinen musta runa,
Waipui walkia häfwoinen
Mäen pähän männikön;
Tuon maxat matoja tippu,
Nousi höyry taifwahasen, 5
Tosta Packainen panexen,
Wilu illman wiskajaxen.
Packainen puhurin poika,
Talfwi poika hyreroinen,
Kesät läiky lächtehisä, 10
Talfwet aialla makaisit,
Älä kylmä kynsiäni,[39]
Älä pätäni palelek,
Kyll on sulla kylfwy miestä,
Kylfmä Soita kylmä maita, 15
Kylmä kylmiä kiria,
Pajun juria palelek;
Käsä keskellä rekeä,
Minä keskellä käseä,
Kipu tytti tonen neito etc.[40] 20
6. Haltioihin-saattosanoja.
Nouseck luondoni lofwesta,
Haon alta haltiani,
Tunti tulkan jumalan,
Tahto herran tammu wohon,
Wasten meitä waiwaisua, 5
Wasten waimon kantamata.
7. Laulajan virttä.
Laulapi lapini lapset,
Pojat kelkan kellittäpi
Hafwusella wotehella,
Kanteheisisa kåasa,
Ja mixen minänä laula, 5
Oluella otraisella,
Leifwällä rukisella?
Otan kultaisen hafwaran,[41]
Jolla wirren harawoin,
Laulamattomattomaksi,[42] 10
Muihen lasten muistamattomaksi,
Kärin wirteni kerällen,
Syckyrällen syfwättelen,
Lasten laulamattomaksi,
Muihen muistamattomaksi. 15
Kucku.
8. Om Barna Börd.
Neytyt måria emoinen,
Tulen pian wäleni Ioufwu,
Pästä pika pintehistä,
Waimo wachta wäntehist[ä],
Saunasa sysiä syöpi, 5
Wastan warpuja purofwi,
Leheksiä leikelöpi.
Neytyt måria emoinen,
Sinä olet wanhin wammoxia,
Elähitä ensimäinen, 10
Tulek pian wälehen joufwuk,
Wälehemin tarfwitan,
Wätek saunahan salo,
Illman uxen ullfwomata,
Saranan narachtamata, 15
Otak kulta kirfwehensi,
Håpeinen tapparansi,
Olaltansi oikialta,
Jolla heität hackaelet,
Jolla reisua repäset. 20
Laske molen mattkamiestä,
Tek tetä käwijämellen,
Reuchto[43] aitowa repäisek,
Kupehelta kummaltaak,
Wieltä witawäliltä, 25
Seitsemältä Seipähältä;
Otak kiskiltä kinowa,
Matehelta nuliackata,
Laske mallen matkamiestä,
Tek tietä käfwijämällen, 30
Kanna wittufwa wakalla,
Tufwok pota pochtimella.
Neytyt måria emoinen,
Tulek pian wälehen joufwuk,
Wälehemmin tarfwitahan, 35
Jmbi pirtofwa pitäpi,
Kapo kangasta kuto,
Wäe pällen lämmen lächti,
Kuita lummeh luikahutak,
Jot eij maito mahan joufwak, 40
Pirna hangellen pirowak;
Neytyt måria emoinen,
Wätek saunahan salofwa,
Illman uxen ulfwomata,
Saranan narachtamatak, 45
Tekemän terfweytä,
Rauho rakendaman,
Josta saisi Sairas matak,
Woisi woihkawa lefwätäk.
Kifwen löyly puihen lämmin, 50
Lämböinen jumalan luoma,
Tule löylyn jummala,
Isä illman lämbimihin,
Tekemähän terfweyttä,
Rauho rakendamahan, 55
Suosiota soitamahan;
Jo tuli kylähän tuska,
Tarfwis toisehen taloon,
Wasta tarka tarfwitahan,
Mies wakainen wåitahan, 60
Kuin tarfwis kotihin tammo,
Pästit kuun kehitit päifwän,
Ja mix et minua pästä,
Tästä töstä tölähästä,
Walan tiestä waikiasta, 65
Neyty[44] pästä målen matka miestä,
NB. Lojan luomallen laullen,
Tekemällen herran tiellen,
Jumalan sufwemallen.
9. Då Boskap utsläppes.
Minä poika luojan luoma,
Waimon wanhan tufwittama,
Piäk pilfwisä käräjät,
Säkeisä sälfwät neufwot,
Jot eij noita kyllin söisik, 5
Kaihi wiljalta witoisik;
Wähäinen minun olisik
Ahollen ajittawia,
Pällen pälfwen pantafwia;
Pant ucko paimeneksi, 10
Luoja karjan kahtojaksi;
Iskek ucko uta puta,
Kåmauta konojela kultasella,
Miekalla tuli tärällä,
Kurikalla tänä kesuksen käsänä, 15
Jumalan sufwena surra,
Pane piansi pihallen,
Jota hijet hirfiöö,
Mankapet karkowa
Mailta karjan käytäwiltä, 20
Paimenten pasutawilta,
Kellon kellkuteltawilta[45]
Kulta rimansi kujallen,
Wäräjällen[46] wartiansi,
Ylen lian yhtämätäk. 25
10. At fånga räfwar.
Kuin minä lähen mätällen,
Kuna paisto kusen oxat,
Päifwänä petäjän kärkät,
Minun miesä ollesani,
Mechtolahan mäntyäni, 5
Mies nori meillen haisi,
Sisällys sianlihoillen,
Kainalot kanan munillen,
Mächtä häiso[47] hafwuillen,
Kataillen katkuapi; 10
Mielästä mätän ämännän,
Usein hyfwän ämännän
Sormet kulta sormuksisa,
Käet kulta käreisä,
Jotk on sonut annillan, 15
Usein pahan ämännän
Sormet wichta sormuxisa,
Käet wichta käreisä,
Aina andamattoesa.
Kustama anon apufwa, 20
Kusta hufwan hoifwautan?
Isäldäni Iesuxelda,
Ämoldani marialda.
Ikäwä on iloiton ilda,
Päifwä pitkä salihiton, 25
Kuin et annak ajonkanak,
Arwonkanak hairahutak,
Sun sötit, heimon jotit,
Äsiwanhemman elätit,
Ja mikset minua sötäk 30
Suun surilla paloilla,
Heimon herkuruokasilla?
Woimelun mätän Emändä,
Tuo tarka tapion waimo,
Kuin et annack ajonkana, 35
Harfwonkana hairauta;
Annak tuolda kuin anelen,
Kielin kullan kuihuttelen,
Makeasti mårotellen,
Luota luojan kaikiwallan, 40
Emon wallan marjan malosta,
Eij tulek turki yhestä,
Eikä kartua kahesta.
Kuin eij leki[48] lenek tällä mala,
Ninsä tuok tuonenbata, 45
Echtiök etämbätäk,
Wiestä pitäjästä,
Kufwesta kirko kunasta,
Pitäjäst[ä] seitsemästä;
Puhalla punainen langa, 50
Siwallack sininen silda,
Jota möten juoni joksi
Metän tihkeän läwitek,
Annack josta joutusasta,
Wiköwästi wiletällä 55
Etehen mun onehen,
Pojan polun päifwäkseni,
Wisko willa kontaloita,
Kattko karfwa pallukoita;
Ikäwä minun tulofwi, 60
Ikäwätulettelofwi,
Kuin et anna ajokana,
Harfwonkana haitahutak,
Äriän mut lukofwi,
Sålitan sano, 65
Minä päifw[ä] kuntiani,
Kuin et anna ajonkan[a],
Harwonkana hairahutak etc.
11. Emot Tandwärk.
Mato musta manalainen,
Touka tonen karfvvallinen,
Puhki pun pujottelia,[49]
Läpi mättähin mäniä,
Läpi heinän harteliä, 5
Suin karfwainen päin karfwainen,
Kaiken illman karfwallinen,
Höyryläinen pöyryläinen etc.
12. Emot Warg Styng.
Låfweatar wanha waimo,
Porto pohjolan ämändä
Kohussa on koiran kando,
Sufwen misa solissan,[50]
Penin alla permoinsa; 5
Tuli isäsi tuli Emänsi,
Tuli walda wanhembansi,
Willa Susi willa pästi,
Willa wisi hammastansi,
Willainen sinä itäkin, 10
Poikaisi teke pahofwa,
Lapsesi tihua paho etc.
13. Så kallad Ähky.
Ähky poika ähmeröinen,
Toinen poika tohmeroinen,
Kollmansi kåån nokinen,
Wäli kulku muwan weljes,
Et olek hyfwistä techty, 5
Ett hyfwistä mut pahoista,
Kärätty käkälistä,
Sysi pusta synnytelty;
Ja kunne sinun manoan,
Ottaman kokoilta koprat, 10
Toiset koprat kontialta,
Hafwukalta håra kynnet,
Linnulta lihan pitimet,
Kontian kowimmat koprat;
Käsin kärehetä[51] piteli, 15
Lypsin kyitä kymmenen kunnan
Tinasen tiskisehen,
Waski laitahan watihin,
Kipu tytti tonen neito etc.
14. Emot Syng.
Pårto pohilan ämändä,
Lofwehetan wanha waimo
Selin tulehen makaisi,
Pärsein pahan sähän,
Teki tuli teneheksi, 5
Ahafwa kahulliseksi,
Tosta tyty tosta läyty,
Tosta paksuksi panihin,
Lihawaksi litihin.
Kanto kohtuwa kofwowa, 10
Watan täytä waikeata,
Teki poikoa yheksän
Yhestä watan wäestä,
Yhen kukon kuluwilla,
Yhen sanan sapuilla, 15
Yhen wöesen kändimästä,
Solensa rapaimesta.
Ehitin ristiätä,
Sen rättken tämän wäräjän,
Put surten jakain heinät jakaillen; 20
Eipä löyty ristiätä.
Itek risti poikojahan,
Kasto kantamaisiahan,
Nimitteli poikojahan,
Ruhko yksi ramba toinen, 25
Kolmansi päri sokea,
Mitk on pannut luwalollen,
Kutka hammasten kifwullen,
Äläiksi råfwåisen,[52]
Puskuiksi imehnisin. 30
Ruho nolia wanupi,
Rambo jousta jännittä,
Ambupi päri såkea;
Pirulainen pittkä poika
Hackaisi tulisen koifwun 35
Rannalla tulisen kasken,
Saresa nimettömäsä,
Jotka lastuja teköpi,
Kokoisi kokoisellensa;
Noita nuoli wanupi, 40
Lembo lechti keihähitä,
Wasamoita walmistapi
Pajassa owettomassa,
Illman ickunattomasa,
Sulittelo nuoliahan 45
Pästen penillä sulilla,
Warpuisen wipusimilla,
Nokast häfwon kusesa.
Ambupi perisokea,
Ambu yhen nuoliahan 50
Ylähäksi taifwahasen,
Tahto taifwaskin haleta,
Illman karet kahteilla,
Heinän juret männesä pahan akahan,
Risti rautainen putoisi, 55
Tuon keito käsin tapaisi,
Illman måta maistamatak,
Lannerta tawoittamatak.
Ambu toisen nuoliahan
Nityn nimättömähän, 60
Peiton sawi perähän,
Mahan måttaittömähän.
Ambu kolmannen nuoliahan
Rautaisehen kallion,
Wuoren teräksisehen, 65
Kirfwe[53] kifwestäi kirfwonnunna,
Påestaik paukununna,
Jhon imeno raukan,
Karfwan kafwon tekemän,
Emon tuoman rumihisen. 70
Tuo tolta perittänen,
Sanoilla pyhän jummalan,
Sannan kauta kaiki wallan,
Åta keito keihänsi,
Tahik woipa wäckähänsi, 75
Siralla siansi harjas,
Wäk poisi wärinen wäihti,
Ennen kuin sanon emoillen,
Äliwalta wanhemmallen etc.
Änämb on ämoillä[54] työtä, 80
Waiwasuri wanhemmalla,
Kipy tytti tonen neito etc.[55]
Nimen tietymättomäsä etc.
15. Humalan Syndy.
Humalainen hupeloinen
Kyinä mahan kylfwettihin,
Wiholaisa wiskoittihin,
Osman pellon pengerehen,
Karjalan nijtyn kanten, 5
Tolta nousi nora wöinä,
Kaswoi köysi kainalossa,
Kusisa kufwatteleksen,
Näreisä näyteleksen.
Neytyt måria emoinen 10
Hero kahta kämmentähän,
Nykersi målembiahan,
Kotu kuola karjun susta,
Kimo porsahan kiasta,
Kapa kanto kachkiensa, 15
Toi imbi ut[56] itusiansa,
Tost on syndy syndynynnä.
Käfwi tietä neitä näliä,
Koki kolme morsianta,[57]
Yksi lypsi mustan majon, 20
Toinen walkian walotti,
Kolmen wären sekaisen,
Näljänsi rupaisen s[58] rusapan majon.
Joka lypsi mustanmajon,
Sitä on tehty melto rauta, 25
Joka walkean walotti,
Sit on tehk[59] tehtynä teräkset,
Joka mun weren sekaiset,
Walettuna räckyliä,
Joka mun rusapan majon, 30
Sit on waskia walettu,
Kuparia kurahestu.
Wäsi wita wäinän poika,
Wäinästä sinun wäkensi,
Wäinähän sinä wähenet, 35
Turjan tunti pahtahasen,
Sarjan salmen suhun,
Iske tulta illmarinen etc.
16. Emot winter orm.
Mato musta månalainen,
Touka tonen karfwallinen,
Puhki pun pujottelia,
Lepi heinän herteliä,
Läpi mättähän mäniä, 5
Tijan sycky synnynnänsi,
Poika kalki kaswannansi,
Wan en tiak karfwojansi,
Man karfwa kanarfwan karfwa,
Läpän karfwa lämmen ka[r]f[wa], 10
Kaiken illman karfwa[llinen],
Hittu hiten neitosia,[60]
Palmiko pa[ulalle] neijon,
Hius rihma hijten neijon;
Ru[…] poika wäiweröinen, 15
Poikoisi teki pahofwa,
Lapsesi tituhwa tötä,
Tulek tösi tundemahan,
Wikasi parandamahan,
Ännen kuin sanon emoillen, 20
Eli walta wanhemmallen,
Kipu tytti tonen näito etc.
17. Basilisk.[61] Sisälisko.
Wingas wangahan makaisi
Omansa Emoisen lapsen
Pihalla pinofwa waste[n],
Alla ajan alhtahasa,
Poikoisi teke paho, 5
Lapsesi teke tihua tötä ete.
18. Karjanlukua.
Tulek justoillen Iumala,
Wätek welillen keralla,
Älä sutuk suri luoj[a],
Wilja andaisa wihastuk,
Waika mi[e]het wälimasta, 5
Wasta waimot wälin oppi,
Annack kuolla minun omani,
Kåkematak kåskematak,
Pikomatak pilkomatak.
Siwun käyfwyk sirakainen, 10
Kaufwas karfwas tårikainen,
Käytäck woisen wuoren pällä,
Maitosen mäen nänällä,
Lypsyön yxi yheksän,
Kylän kaiken kymmänästä. 15