AVOIN MAKSUOSOITUS.

Havaitkaa sillä välin, kuinka Idän diplomatia jälleen voittaa meidät viekkaudellaan suoranaisena tuloksena tästä sopimuksien aiheuttamasta pahaonnisesta tekopyhyyden purkauksesta. Jokainen on sanomistaan sanonut, että tämä sota on hirvittävin, mitä milloinkaan on käyty. Ei kukaan ole sanonut, että tämä uusi sopimus on hirvittävin avoin maksuosoitus, mikä meidän milloinkaan on täytynyt kirjoittaa sen vuoksi, että parlamentin enemmistöpuolue on tahtonut saavuttaa tehokkaan siveellisen asennon. Tosin J.A. Hobson käsitti tilanteen heti ja hänen sallittiin päästää nurkastaan vähäinen pahaenteinen vaakahdus; mutta kuuluiko sitä varoittavaa torventoitotusta, jonka olisi pitänyt törähtää kautta koko sanomalehdistön? Ajatelkaahan, mitä avoin maksuosoitus merkitsee. Ranska voi kenties tyytyä siihen, että saa sen nojalla takaisin Elsassin ja Lothringin. Meidän täytyy tyytyä muutamiin kaistaleisiin Saksan siirtokuntia ja mestaruuteen raskaspainoisten sarjassa. Mutta Venäjä? milloin on se sanova: "Seis! Riittää jo!" Entä jos se ei tyydykään vain Puolaan, vaan vaatii vielä Itä-Preussiakin? Entä jos se tahtoo saada Konstantinopolin päästäkseen sen kautta jäätymättömien merien yhteyteen ja lisäksi vaatii Itävallan hajoamista? Entä jos siinä herääkin suuremmoinen ajatus vallata koko Preussi, jossa asiassa kansatieteellisillä kartoittajilla, militaristisilla mielipuolilla ja panslavistisilla suuruudenhulluilla onkin jotain sanottavaa? Se saattaa olla järkevää järjestystä, mutta siinä on jo liikaa. Ja se seikka, että me olemme joutuneet siihen parlamentin tietämättä, keskusteluitta, varoituksitta, kenenkään vetoamatta yleiseen mielipiteeseen tai vaatimatta demokratian vahvistusta, pelkästään Sir Edward Greyn kynänvedon kautta viiden viikon kuluttua siitä kuin hän oli samalla tavalla toimittanut meidät kauhistavaan yleiseuroppalaiseen sotaan, se osoittaa, kuinka täydellisesti ulkoasiain-ministeriö on luopunut kaikista yrityksistä esiintyä vähemmän itsevaltaisena kuin Kaiser itse. Se vain tarjoo avoimen valtakirjan liittoutuneiden armeijoille virkkamatta kansakunnalle sanaakaan, ennenkuin maksuosoitus on kirjoitettu. Muuta rajoitusta ei tällä velvoituksella ole kuin varmuus siitä, että maksuosoitus joutuu protestiin samalla hetkellä, jolloin sen nojalla nostetaan liian suuria summia. Ja siitä voi koitua täysin puolustettava syy uuteen sotaan itse liittolaisten kesken. Missään tapauksessa ei mikään sopimus voi pelastaa kutakin liittoutunutta karkeasta todellisuudesta alistua ja maksaa häviölle jouduttuaan, joko sitten toiset ovat tappiosta osallisia tai eivät. Enkö sanonut, että sitä parempi, kuta pikemmin teemme itsellemme selviksi rauhanehdot, jotta tietäisimme, minkä vuoksi taistelemme ja kuinka pitkälle meidän on mentävä? Sen sijaan me allekirjoitamme naurettavan "paperinpalan" säästääksemme itseämme sietämättömän väsyttävältä ajattelulta.