V
Se myöhästynyt puhelu hellytti kyyneliin — ei Margaretia, vaan rouva
Verityn.
Saaden sen jälkeen kiihkeän rakkauden puuskan, jollaisia hänellä oli harvoin, tyttö sitten kietaisi kätensä kovasti koetellun äitinsä ympärille ja soimasi itseään siitä, että hän kohteli petomaisesti enkelimäistä äitiään.
'Hyvyytes minut pahentaa,
sen osan jotkut naiset saa.'
Olen aina ollut kelvoton tytär. Huvilassakin. Muistathan, äiti? Kuten usein sanoin — sinun on rakkaudellasi tehtävä minut jälleen hyväksi.»
»Oi, rakas lapsukaiseni. Minusta olet yhäti sama lapsi, jollei sinua vain riistetä minulta —»
Kiskaisten itsensä irti Margaret taaskin terhistäytyi. »Et kai kuitenkaan vaadi minua hylkäämään parasta kumppaniani. Sinä tuomitset häntä kokonaan väärin. Mitä Tom-setään tulee, ei hän jaksa käsittää vähääkään. Naurettavaa, ettei minun pitäisi auttaa Cynthiaa. Viimeinen erä ei sattumalta mennyt pukulaskuihin, vaan bridgepeliin — ja osa tietenkin mah-jongiin. En voi selittää sinulle, minkä tähden hän ei voinut kääntyä Oddsin puoleen, koska ei saa pettää kumppaneitaan», väitti Margaret kuumeisesti vastaan. »Ei Cynthia sille mitään mahda, että he ovat niin syntisen köyhiä. Niin, syntisen köyhiä minuun verrattuina. Oddsilla on juuri parhaiksi tullakseen toimeen, mutta täysi-ikäiseksi tullessaan hänellä oli velkoja maksettavina, kuten kuulit Cynthialta. Hänen oli vuokrattava heidän vanha maatilansa, heidän devonshireläinen, vanha, kaunis maatilansa tuhatvuotisine kuusineen ja kappeleilleen, johon lady Cynthia teljettiin muuraamalla ovi umpeen ja jossa hänen haamunsa vielä liikkuu, ja vuoteineen, jonka patjan alle kuningatar Elisabeth oli jättänyt nenäliinansa! Eikö ollut jo kyllin paha, että Oddleyden oli luovuttava siitä, ja sullouduttava kurjaan asumukseen Half-Moon-kadun varrelle —»
»Kurjaan asuntoon, Margaret? Heidän Half-Moon-kadun varrella olevan asuntonsa vuokra on suurempi kuin rakkaan isä-vainajasi koko vuosipalkka.»
»Sinä et ymmärrä. Sinun polvesi ihmisten ei voida odottaakaan käsittävän meidän elintasoamme, kuten Cynthia sanoo. Sinun on tiedettävä, Violet», jatkui tyttären määräily, »jollet ole ystävällinen Cynthialle, jollet suostu kutsumaan häntä meille täällä tahi ollessamme yhdessä ulkomailla — no niin, voin tehdä erään teon. Voin —»
»Mitä?» mutisi Margaretin kovaosainen äiti. Ovi avautui.
»Loordi Oddley», ilmoitti Benson synkkänä.