SEITSEMÄS KOHTAUS.
Entiset. Lordi STUART. DARNLEY. PORVARIT.
STUART. Hovi ja porvarit odottavat teidän armoanne.
KUNINGATAR. He tulkoot eteemme.
(Ovia avatessa kuuluu hiljaa alku samasta marssista, kuin viimein).
PORVARI (notkistaa polvea). Noudattaen käskyänne olemme tulleet viemään teidän armonne juhlalle.
(Hän nousee).
DARNLEY (astuu hiljaa esille). Teidän armonne käskystä olen tullut saattamaan teitä suurelle juhlalle.
KUNINGATAR. Minä olen niin onnellinen, mylord, että voin olla teidän apuanne vailla — (hiljemmin) ainiaksi! (Darnley horjuu pari askelta taaksepäin ja jää seisomaan etulavalle oikeanpuoliseen nurkkaan). Tahtooko Bothwell'in jarli saattaa meitä sille juhlalle, joka oikeastaan on hänen toimittamansa.
BOTHWELL (astuu esiin, notkistaa polvea, tarttuu kuningattaren käteen; soitetaan kovasti).
(Kulkua järjestetään parittain, ensin kuningatar Bothwell'in kanssa; he menevät Darnleyn ohitse katsomatta häneen; näin kulkee toinen pari toisensa perästä hänen ohitsensa; muutamat katselevat häntä nauraen tai pilkaten, muutamat ei ollenkaan; näyttämö tulee tyhjäksi, soitantoa kuuluu kauan).
KNOX. Ota tämä syntinen, mutta kovin rangaistu sielu, ota se katumuksen kiiras-tulen kautta sun armoosi!
(Kuullessansa Knox'in ääntä katsoo Darnley ylös, painaa kätensä yhteen häntä vastaan; kun Knox on lopettanut, kavahtaa hän ylös, heittäytyy hänen syliinsä ja itkee nyyhkyttää).
KNOX. Poikani, oletko nyt saanut kylläksi elämän ilosta ja riemusta.
DARNLEY. Nyt olen saanut kylläksi!
KNOX. Tahdotko nyt palata sinne, missä kaikki on ijankaikkista?
DARNLEY. Nyt tahdon palata sinne, missä voin rakkautta saada; — minä tarvitsen sitä, jota saan rakastaa!
KNOX. Sen olet saava! — Sinä, William, joka itse olet sitä tietä käynyt, sinun täytyy nyt auttaa minua saattamaan häntä ijankaikkisen rakkauden luo.
DARNLEY (Taylorille). Sinä et ole mennyt luotani? Joka ei jättänyt minua tänään, sen täytyy jäädä luokseni kuolemaani asti! —
TAYLOR. Kuolemaanne asti!
(He syleilevät toisiansa).
KNOX. Aika on mennä täältä pois.
DARNLEY. Eikä koskaan palata.
TAYLOR. Oi tuota lupausta hän ei täytä!
(Alhaalta pihalta kuuluu sadottain ääniä, jotka huutavat: "eläköön
Skotlannin Maria!" "Eläköön kuningatar!" Kunniatoitotuksia ja
kanunan-laukauksia).
DARNLEY. Nyt maa tärisee hänen jalkojensa alla. Nyt hän on voittanut!
— Ja minä olen voitettu!
KNOX (katselee hetken aikaa hänen murhettansa). Josko sinä voitat, sitä en tiedä; — mutta että hän voitetuksi joutuu, sen tiedän!
Esirippu lankee.