KUNGFUTSELAISTEN PERUSHWEIDEN TAULUKKO.

Mieti näitä itseäsi kieltäen lakkaamatta! Pidä näistä kiinni pelolla ja vavistuksella!

I. Ihmisyys. Ren.
Ihmisluonnon syntyperäinen hyve.

1. Yleismieli. Kung.

Pidä vanhoja vanhoina ja nuoria nuorina. Kun on jotain menestystä meillä, lisää sitä samalla muille. Älä erota itseäsi olevaisesta. Katso hyvää tahtoa samoilla silmillä kuin sen toteutumistakin.

2. Epäitsekkyys. Šū.

Mitä et tahdo itsellesi, älä tarjoa toisillekaan. Älä muistele vanhoja vikoja. Ota huomioon kunkin kyvyt.

3. Vanhempien kunnioitus. Hsiao.

Lue vanhempien toiveet jo heidän kasvojensa ilmeistä. Huolehdi heistä heidän kuoltuansa ja muistele etäisiäkin esi-isiä. Jätä vanhemmiltasi saatu nimi kunniakkaana jälkimaailmalle.

4. Lempeys. Tz'ï.

Kohtele lapsia lempeästi, vieläpä vieraidenkin omia. Sääli orpoja ja leskiä. Säästä kaikkea käyttökelpoista.

5. Laajasydämisyys. K'uan.

Suuri sielu voi kärsiä pahaa maksamatta sitä samalla mitalla. Käyttäydy rauhallisesti ja luontevasti kaikkia ihmisiä kohtaan, äläkä loukkaa esimiehiäsi.

6. Jalomielisyys. Hou.

Hyve on aina palkittava, mutta pahaa ei ole kostettava. Mieluummin tehkööt muut minulle vääryyttä kuin minä tekisin sitä muille.

II. Oikeus. I.
Ihmissydämen totuudentajunta.

1. Rehellisyys. Dzeng.

Jos elämässäsi on jotain vajanaista, niin itseltäsi siihen on apu saatava. Menettele aina järkisyiden mukaan, äläkä toimi umpimähkään. Täytä tarkoin velvollisuutesi, äläkä tavoittele tuulentupia.

2. Suoruus. Drï.

Tahtosi olkoon taipumaton väärään. Älköön sinua vietelkö suloiset sanat, eikä ihana muoto; ei myöskään imartelu eikä uhkaus. Palvele uskollisesti esimiehiäsi.

3. Veljeys. Tï.

Kunnioita vanhempia veljiäsi ja ole ystävällinen nuoremmille veljillesi. Pidä arvossa vanhoja ja iäkkäitä.

4. Miehuus. Jung.

Kun huomaat hyvää, seuraa sitä! Kun ymmärrät erehdyksesi, korjaa se heti! Rikkaus ja kunnia ei vie sinua harhaan; köyhyys ja häpeä ei järkytä sinua.

5. Kohtuus. Kai. (Kiai.)

Tartu tarmolla tehtäviisi, äläkä muutu muiden mukaan. Onnen suosiessa ajattele oikeutta, ja tyydy niukkaankin osaan.

6. Säädyllisyys. Dr'ï.

Miehen ihanne on itsensä hillitseminen; naisen päähyve on puhtaus.
Kaikki kammokoot kaikkea pahaa ja kavahtakoot etteivät siihen vaivu.

III. Nuhteettomuus. Li.

1. Kunnioitus. Dzing.

Virkapuku ja arvomerkit olkoot täysin ansaittuja. Kunnia sille, jolle kunnia tulee. Olkoon kunnioitus vilpitöntä; valheellisuutta aina vältä. Huolellisuutta ja arkaa mieltä tässä tarvitaan.

2. Varovaisuus. Džin.

Muista ihana, unohda ikävä; peitä paha, paljasta hyvä! Sanoja älä kevyesti päästä, asioita älä kevyesti päätä! Mies on määrääjä, nainen seuraaja. Erillään olkoot sukupuolet.

3. Nöyryys. Ts'ien.

Ne, jotka jotakin hyvää omaavat, olkoot niinkuin ei heillä olisi. Älä liikoja luota kykyihisi. Älä mieltäsi kiinnitä kunniaan tai maineeseen.

4. Vaatimattomuus. Rang.

Kieltäydy paljosta, valitse vähä! Ole mieluimmin alhaisten tasolla.

IV. Viisaus. Drï.

1. Ihmistuntemus. Drï Ren.

Lähesty hyviä, pakene pahoja! Arvostele oikein ihmisiä ja heidän puheitansa. Älä perusteettomien puheiden nojalla herkästi usko huonoon mieheen, äläkä pahojen puheiden tähden arvostele väärin kunnon miestä.

2. Periaatteiden ymmärtäminen. Dri Lï.

Olkoon sinulla laajat tiedot, hyvä arvostelukyky, huolellinen ajatustottumus ja älykäs asiain esitystapa. Tunkeudu taivaan ja maan, menneisyyden ja nykyisyyden ongelmiin. Huomaa tarkoin ihmisten ja asiain, oikean ja väärän eroavaisuudet.

3. Elämän ymmärtäminen. Drï Seng.

Viljele hyveitä, valvo itseäsi, täytä tehtäväsi täydellisesti!
Silloin on sinulle samantekevä, olkoon onni mikä tahansa.

4. Näkevä silmä ja kuuleva korva.

Katso kauas ja selkeästi, kuule hyvettä huomaavasti. Älä lue likaisia kirjoja, äläkä kuuntele imartelupuheita.

V. Uskollisuus. Hsin.

1. Yksinkertaisuus. Pu ōr.

Sanoissa ja teossa, sisällä ja ulkona, kaikkialla ollos yksi ja sama. Ahkerissa opinnoissa, tarmokkaassa toiminnassa, alkaessa ja päättäessä, älä missään vilpistele.

2. Totuus. Džen.

Mökkipahasessa puhutut sanat saakoon kertoa palatseissa. Arkiaikaiset tapahtumat saakoon todistaa Jumalan Taivas.

3. Puhtaus. Dž'eng.

Ajatuselämäsi olkoon läpeensä vilpitöntä. Suhteissasi ihmisiin älköön olko hämäryyttä. Toimien toisten asioissa, ollos täysin uskollinen.

4. Vilpittömyys. Pu ts'ï.

Elä niin, ettei sydämesi tuomitse sinua, ei yleisö vihaa sinua, ei vaimosi häpeä sinua, eikä ystäväsi närkästy sinulle.

* * * * *

Edellä esitetyn taulukon laatijaa ei tunneta. Siitä huolimatta pidetään sitä suuressa arvossa. Siihenhän on koottu kungfutselainen siveysoppi suppeaan tilaan. Yhtä ja toista muistuttamista siihen kyllä olisi, — edellä jo olemme taulukon heikkouksiin viitanneet —, mutta siitä huolimatta on taulukko aikalailla hyvin järjestetty.

Yhtä heikkoutta erikoisesti huomautamme kungfutselaisessa siveysopissa. Se on totuuden syrjäytetty asema. Vaikka Oikeus-käsite, I, on tulkittu 'ihmissydämen totuudentajunnaksi' tai paremmin käännettynä ehkä 'järkiperusteiden' tajunnaksi, niin ei sen alaosastoissa ole vähintäkään viittausta totuudenrakkauteen. Totuus-sana, Džen, ilmenee kyllä Uskollisuuden ala-ososttona, mutta sille ei ole annettu samaa sisältöä kuin totuussanalla on meillä. Džen on pikemminkin vain 'tosi' tai 'todellisuus'. Kiinalainen ei ole tehnyt kysymystä: "Mikä on Totuus?" eikä hän ole johtunut ajattelemaan, että totuus voisi tehdä vapaaksi. 'Totuuden henkeä' ei Kiinassa ole.

Kun Mongtse saapui erääseen hoviin ja kun ruhtinas häneltä kysyi mitä hän tuo tullessaan sellaista, josta on hyötyä valtakunnalle, niin Mongtse moitti ankarasti tuota ruhtinaan hyödyn tavoittelua ja neuvoi harrastamaan vain ihmisyyttä ja oikeutta. Mutta siitä huolimatta kuultaa Kungfutsen ja Mongtsen siveysopista selvä hyödyn tavoittelu, utilitarismi, joka ei jaksa käsittää, että totuus sellaisenaan on arvokas päämäärä ja tavoiteltavaa oman itsensä vuoksi. Suuressa Opissakin on taisteltu hyödyn tavoittelua vastaan, mutta sen sijaan on sielläkin asetettu, ei totuutta, vaan oikeus, I, jonka voi myös kääntää "vanhurskaus"-sanalla, vaikka se ei sitä täysin vastaa. Sikäläinen mietelause kuuluu: "Rikkaus ei ole valtion voitto, valtion voitto on vanhurskaus." Se, mitä käsitetään englantilaisella sanalla right, ei ole saanut sijaansa kungfutselaisessa systeemissä.

Edelleen voidaan huomauttaa kungfutselaisten hyveiden heikkoa perustelua. Siveyssäännöt tulevat ikäänkuin omilla valtuuksillaan, oman arvovaltansa nojalla; niitä ei tarvitse lähemmin perustella eikä niiden merkitystä selvitellä. Hyveiden olemukseen tunkeutuvaa tutkistelua etsii turhaan kungfutselaisesta kirjallisuudesta. Vieläpä sellainenkin seikka kuin suhde, relatio, on kiinalaisille ollut tarpeeton käsite. Jonkinlaisella käytännöllisellä älykkäisyydellä ovat yksityiset seikat vaarinotetut, ja monta arvokasta ja hauskaa löytöä on tehty, mutta saatua aineistoa ei ole kyetty perustelemaan eikä yhdistämään elimelliseksi kokonaisuudeksi, vaan siitä on tullut parhaassakin tapauksessa vain jonkinlainen mosaikkikudos.

Kungfutselaista siveysoppia on selostettu vielä kirjoituksessa "Suuri
Oppi johdantona kungfutselaiseen elämänkatsomukseen".