SELITYKSIÄ:
[1] — Incipit vita nova = 'Alkaa uusi elämä'. Sana incipit tavataan keskiajan käsikirjoituksissa yleensä tekstin alussa, samoinkuin explicit on tavallinen loppusana. "Muistini kirja" on tietenkin ajateltava ulkoasultaan samanlaiseksi kuin senaikuiset kirjat yleensä.
[2] Ptolemaioksen järjestelmän mukaan ympäröi liikkumatonta maapalloa yhdeksän sisäkkäistä, liikkuvaa taivasta: Kuun, Merkuriuksen, Venuksen, Auringon, Marsin, Juppiterin, Saturnuksen ja Kiintotähtien sekä yhdeksäs eli Kristallitaivas (primum mobile). Nämä yhdeksän kehää sulkee vihdoin sisäänsä korkein taivas, liikkumaton Empyreon.
[3] — Sana donna (lat. domina = valtiatar), tarkoittaa varhaisitalialaisessa lyriikassa naista, jonka kunniaksi runo kirjoitettiin. Tavallisessa kielessä "donna" merkitsee yleensä naista, etenkin nainutta. Madonna (lat. mea domina = valtiattareni), joka vasta myöhemmin erikoistui Taivaan Kuningattaren nimeksi, oli arvo- ja puhuttelusana (vrt. ranskan madame). Samaa merkitsi lyhennetty muoto monna, jota käytettiin vain nimen yhteydessä (vrt. Sonetti XIV).
[4] — Nimitykset Elämän henki, Sielun henki ja Luonnon henki palautuvat skolastiseen filosofiaan, lähinnä Tuomas Aquinolaisen ja Hugo Victorilaisen teoksiin.
[5] — 'Tässä jumala minua väkevämpi, joka tulee ja ottaa minut valtaansa'.
[6] — 'Jo ilmestyi autuutenne'.
[7] — 'Voi poloista, koska toimeni tästälähin useasti estetään.'
[8] — Danten ihmeellinen ja peljättävä rakkaudenjumala (Amore) on jyrkästi toisenlainen kuin yleiseen tajuntaan vakiintunut poikanen Amor. Tästä syystä on suomennoksen suorasanaisissa osissa kartettu nimitystä Amor, mikä muuten tuntuisi luonnollisimmalta, ja lemmenjumalan nimenä käytetty sanaa Rakkaus. Runo-osissa sitävastoin on metrillisistä syistä käytetty myös Amor-nimeä sekä sen italialaista muotoa Amore (lue Amóre).
[9] — Ilias XXIV, 258: "kuin ei inhimisist' ois syntynyt, vaan jumaloista". Säe tarkoittaa Hektoria ja on jotakin kiertotietä joutunut kreikkaa osaamattoman Danten tietoon.
[10] — 'Minä olen sinun herrasi'.
[11] — "Tuo autuuden donna", ital. la donna della salute. Sana salute merkitsee vanhassa italiankielessä sekä 'autuutta' että 'tervehdystä'. "La donna della salute" siis myös = 'tervehdyksen donna'.
[12] — 'Katso sydäntäsi'.
[13] — Sydämen syömisen aihe ei ole harvinainen keskiajan kirjallisuudessa, ja sen symbolinen merkitys saattaa antaa aihetta eri selityksiin.
[14] — "Ensimäinen ystävä" on Danten runoilijatoveri Guido Cavalcanti, joka hänkin kuuluu dolce stil nuovon runoilijapiiriin.
[15] — Serventese on eräs trubaduurilyriikan runolaji, jonka muoto ja aihepiiri on suuresti vaihdellut eri aikoina.
[16] — Jerem. Valitusvirret I, 12.
[17] — Tämä ratsastusmatka tarkoittaa mahdollisesti firenzeläisten avustusretkeä Sienaan, jota arezzolaiset ahdistivat (v. 1285 tai 1286).
[18] — 'Poikani, aika on meidän jättää sikseen kuvat'.
[19] — 'Minä olen ikäänkuin ympyrän keskipiste, johon kehän osat ovat samanlaisessa suhteessa; mutta sinä et niin ole'.
[20] — Silloisessa runousopissa ballata oli lyyrillinen runo, muodoltaan määrätty, erilainen kuin canzone.
[21] — 'Nimet ovat asioitten seuraukset'.
[22] — Vrt. Kiirastuli XXIV, 51.
[23] — Tämä hämärä ja eri tavoin tulkittu kohta on kai luonnollisimmin ymmärrettävä varhaiseksi viittaukseksi Danten pääteokseen, joka jo saattoi olla jossain määrin haahmoteltuna hänen mielessään.
[24] — "Viisas" tarkoittaa Guido Guinizellia, dulce stil nuovon ensimäistä runoilijaa, jota Dante on sanonut mestarikseen. Runo, josta tässä on puhe, on G:n canzone Al cor gentil ripara sempre Amore.
[25] — Otaksutun Beatricen isä, Folco Portinari, kuoli v. 1289.
[26] — 'Primavera' = kevät, prima verrà = 'ensimäisenä tulee'.
[27] — 'Minä olen huutavan ääni korvessa, valmistakaa Herran tietä'.
[28] — Oc-kieli = provencen, sí-kieli = italiankieli. Nimitykset perustuvat näiden kielten käyttämiin myöntöpartikkeleihin oc (lat. hoe) ja sì (lat. sic).
[29] — Jerem. Valitusvirret I, 1.
[30] — Kesäkuun 8 p. 1290.
[31] — Tarinan mukaan tarjosi eräs Veronica niminen nainen, jonka
Jeesus aikaisemmin oli parantanut, hikiliinansa tämän käytettäväksi
Golgatan matkalla, ja silloin jäi liinaan kuva Vapahtajan kasvoista.
Liinaa säilytetään vieläkin Pietarinkirkossa Roomassa.
[32] — Italian sana peregrino, joka merkitsee pyhiinvaeltajaa, on myös = muukalainen.
[33] — 800-luvulla syntyneen tarinan mukaan oli apostoli Jaakopin ruumis haudattu luoteis-Espanjaan Galician maakuntaan, jossa oleva Santiago de Compostelan kaupunki oli yleinen pyhiinvaelluspaikka keskiajalla.
[34] — "Filosoofi" on Aristoteles, jota keskiajalla kunnioitettiin ylimpänä filosofian mestarina.
[35] — 'Joka on siunattu iankaikkisesta iankaikkiseen'.