JÄRVELLÄ.
Oi järvi, laineitten koti ja kalain kimmelsuomuisten, ma kuuntelen läikyntääsi ja laulua hyräilen.
On järven pohjalla linna,
niin kaunis simpukkalinna, ai!
Sen ammoin mahtava Ahti
on rakentanut kai.
Mut Ahdin maineikas suku
— kuin moni ylhäinen suku muu,
joka liian on vanha ja hieno —
jo sammuu, rappeutuu.
Vain pieni, kalpea prinssi
nyt linnanpuistossa leikkiä lyö,
rapukarjoja paimentaapi
ja itkee, kun tummuu yö.
Oi järvi, laineitten koti ja kalain kimmelsuomuisten, ma kuuntelen läikyntääsi ja laulua hyräilen.