XXVI.
Luonnon neuvo opitaan niistä asioista, joista meillä keskemme ei ole erimielisyyttä; esim. kun toisen palvelija särkee astian, ollaan heti valmis sanomaan, että tuo on tavallista. Tiedä siis, että kun jokin sinun omasi särjetään, tulee sinun olla samanlainen kuin olit toisen oman särkyessä. Seuraa tätä sääntöä tärkeämmissäkin asioissa. Kun toisen lapsi kuoli tai vaimo, ei ole ketään, joka ei sanoisi, että se oli inhimillistä. Mutta kun jonkun oma lapsi tai vaimo kuoli, heti kuullaan: oi voi minua onnetonta! Tulisi kuitenkin muistaa, mitä tunsimme, kun sitä samaa muista kuulimme.