VI.
Sillä välin oli Mahin, se lukiolainen, joka oli opettanut kuponkia väärentämään, suorittanut koulunkäyntinsä ja lainopillisen tutkinnon yliopistossa. Naissuosionsa vuoksi, ja erittäinkin vanhan ministerinapulaisen entisen rakastajattaren lemmikkinä, hänet nimitettiin jo aivan nuorena tutkintotuomariksi. Hän oli epärehellinen mies, velkainen, naisten viettelijä, kortinpelaaja, mutta oli myös sukkela, älykäs, teräväjärkinen ja osasi mainiosti ajaa asioita. Hän oli joutunut tutkintotuomariksi siihen käräjäkuntaan, missä Stepan Pelagejushkinin asiaa käsiteltiin. Jo ensi kuulustelussa oli Stepan hämmästyttänyt häntä koruttomilla, totuudenmukaisilla ja rauhallisilla vastauksillaan. Mahin tunsi vaistomaisesti, että tuo hänen edessään jalkaraudoissa seisova mies, jonka päästä oli tukka ajeltu ja joka oli vartioituna tuotu ja kahden sotamiehen saattamana kohta vietävä lukon taa, että se oli täysin vapaa ihminen, joka siveellisessä suhteessa oli saavuttamattoman paljon ylempänä häntä itseään. Ja senvuoksi piti hänen kuulustellessaan tuon tuostakin rohkaista mieltänsä ja ruveta takkiansa napittamaan, ollakseen joutumatta tolalta ja sekaantumatta. Häntä hämmästytti se, että Stepan puhui asioistaan aivan niinkuin ne olisivat olleet jotain kauan sitten ollutta ja mennyttä, niinkuin joku vieras ihminen eikä hän itse olisi niitä suorittanut.
— Ja eikö sinun tullut heitä sääli? — kyseli Mahin.
— Ei tullut, kun en silloin vielä ymmärtänyt.
— Entä nyt?
Stepan hymähti surullisesti. — Nyt vaikka tulessa poltettaisiin, en tekisi.
— No miksi niin?
— Siksi, että olen ymmärtänyt kaikki ihmiset veljiksi.
— Olenko ehkä minäkin siis veljesi?
— Mitenkäs muuten.
— Kuinka voin olla veljesi, kun olen tuomitsemassa sinua linnaan.
— Ymmärtämättömyydestä.
— Mikä on minulta jäänyt ymmärtämättä?
— Ette ymmärrä, koska tuomitsette.
— No, jatkakaamme. Minne sitten menit?…
Enin kaikesta hämmästytti Mahinia se, mitä hän sai kuulla tirehtööriltä Pelagejushkinin vaikutuksesta Mahorkin pyöveliin, joka kurituksen uhasta huolimatta oli kieltäytynyt velvollisuuttaan täyttämästä.