SILMÄLASIT.
Ne huutokaupasta ostin,
ne nenälleni nostin,
ja katselin maailmaa:
se kokonansa muuttui —
sieltä jättiläisiä puuttui.
Ja vallan kummastutti,
kun pieni lilliputti
oli joka ihminen —
niin minä, niin kuin muutkin,
ja kaikki suuri-suutkin.
Maa toitotti mahtiansa.
Mut hatun alle kansa
ois hyvin mahtunut.
Ja pallokartalle ihan
ois se sopinut hiha-hihan.
Mut Eiffeltornin oman
se halus mahdottoman
kuin suuri Ranskakin.
Se tulitikuista tehtiin
ja kuva pantiin lehtiin.
Mut silmälasit pahat
mä möin ja vohlain nahat
panin kaulaan, käsihin,
ja täynnä liikutusta
nyt anon siunausta.