IV.
Lepää katsehen yllä aaltojen kaukaisilla rannikoilla. Siellä siintävät korvet himmeät, kuuset kohoo kukkuloilla.
Yli metsien, latvain laheiden käypi kunniakas lento. Haaveet suuret ain’ kantaa nostattain, voimistuupi siipi hento.
Kauvas, kauvas pois mulla määrä ois jättää heikon sielun valta. Rannat, kukkulat tuolla viittovat, liput liehuu taivahalta.
Matkaa loistoisaa henken janoaa kohin pilvein kultarantaa. Katse korkea, aatos hehkuva Lemminkäistä kauvas kantaa.