VI.
Kullankukkaa omaa heruttelen hiljaa vain. Valkolehmää somaa varoellen lypsän ain’.
Yhyy, kullankukka
etpähän sä arvaakaan,
minne tyttörukka
luotasi pois kutsutaan.
Kauvas, kauvas täältä
kohta käypi Kyllikki. —
Kysy ilman säältä,
minne tieni kulkevi.
Tutki tuulosilta,
missä lehti levon saa.
Kysy lainehilta
maininkien satamaa.
Yhyy, ystäväni
et sä mua ymmärrä.
Voi mun sydäntäni,
sieill' on outo ikävä.
Lypsän kotikarjaa, lypsän kerran viimeisen. — Tuolla aallon harjaa kulkee Kaukon venonen.