TOISTEN SILMILLÄ
Muukalaiset tulevat tänne karhujen ja lappalaisten maahan ja kertovat haastattelijoille vaikutelmiaan.
Niitä on mieluista kuulla, sikäli kuin he kertovat meille mieluisia asioita, ja tavallisesti vieraani ovatkin kohteliaita ja hyvinkasvatettu ja ja tietävät mitä puhuvat.
— Helsinki on kaunis kaupunki, sanovat he. — Se on hyvin siisti. Ja sitten viime näkemän on se melkoisesti kehittynyt. Se vetää jo vertoja eurooppalaisille suurkaupungeille.
Hengähdämme helpotuksesta.
Olisi ollut noloa, jos vieraat olisivat murisseet, että Helsinki lähinnä muistuttaa huonosti hoidettua sikopahnaa, ja että se sitten viime näkemän on kasvanut lehmänhännän suuntaan ja näyttää nyt osapuilleen Naantalin kokoiselta.
— Olemme tehneet kiertomatkan kauniissa maassanne ja olemme ihastuneita, jatkavat vieraamme. — Ihmiset ovat olleet hyvin ystävällisiä, eikä lasten kasvojen peseminen näytä olevan maassanne tuntematon tapa.
Meidän on vaikea salata mielihyväämme.
Kunpa vain me suomalaiset muistaisimme ulkomailla käydessämme olla yhtä kohteliaita.
Lontoossa täytyy meidän muistaa sanoa, että Lontoo on harvinaisen suuri kaupunki, ja Parisissa, että ranskalaiset ovat erittäin kohteliaita ja rakastettavia ihmisiä, vetäen siinä suhteessa vertoja vieläpä suomalaisillekin. Voimme myöskin hyvällä omallatunnolla vakuuttaa parisilaisten mieliksi, ettei Helsingissä ole yhtään niin korkeaa tornia kuin Eiffeltorni. Ja jos Egyptissä käydessämme läiskäytämme kämmeniämme yhteen ja ilmoitamme egyptiläisille, että pyramiidit ovat sangen kookkaita laitoksia ja tekevät katsojaan mahtavan vaikutuksen, niin ihastuvat faaraoiden jälkeläiset ikihyviksi.
Äskettäin kävi maassamme suuren metsätieteellisen koelaitoksen tirehtööri v. Tannenwald. Suomassaan haastattelussa lausui hän:
»— Helsinki on mielestäni hyvin kaunis kaupunki. Siinä on useita suuria rakennuksia. Kiertomatkalla maaseudulla näin paljon metsiä, mutta ihmiset eivät olleet metsärosvojen näköisiä. Minä olen ihastunut maahanne».
Kuuluisa australialainen kieltolakimies mr Jefferson, tunnettu nimellä Katinhäntä-Jefferson, on tutustuttuaan kieltolakitilanteeseen maassamme, ilmoittanut sanomalehdille seuraavaa:
» — Helsinki on erittäin puhdas kaupunki. En nähnyt yhtään tunkiota edes Kauppatorilla. Kaduilla en nähnyt yhtään juopunutta, eikä minulle ravintolassa annettu ruokaryyppyä, vaikka jätin isännälle nimikorttini ja ilmoitin olevani Katinhäntä-Jefferson. Olen iloissani, että kieltolaki on saatu täysin toteutetuksi maassanne. Kiertomatkalla maaseudulla näin Punkaharjun ja Pyöreän tornin, jossa en saanut väkevää teetä. Sitäpaitsi näin, että maassanne on paljon, paljon vettä, johon ei ole mitään sekoitettu. Onnellinen maa!»
Arvossapidetty koulumies, prof. A.B.C. Darius on opintomatkallaan käynyt myöskin Suomessa. Sanomalehdille suomassaan haastattelussa on hän lausunut seuraavaan tapaan:
»— Helsinki on mielestäni kaunis kaupunki. Sen keskellä on porvoolaisen koulurehtorin von Runebergin patsas. Helsingissä on paljon kouluja ja yksi yliopisto. Olen käynyt myöskin Punkaharjulla ja Kuopiossa. Kuopiossa on rehtori von Snellmanin patsas, sen miehen, jota sanotaan Suomen kansakoulun isäksi. Suomen kansa on lukutaitoista, ja on maassa apotti Agricolan ajoista asti ollut voimassa yleinen oppivelvollisuus. Kertomataulu luetaan kouluissa ulkoa. Olen hyvin mieltynyt maahanne».
Englantilainen poliisiupseeri Horlock Shelmes, joka on ollut opintomatkalla Suomessa — Baldwinin hallituksen päätettyä järjestää brittiläisen poliisilaitoksen Suomen esikuvan mukaan — lausuu m.m.:
»— Helsinki on hyvin siisti kaupunki. Se tekee osittain eurooppalaisen vaikutuksen. Kaduilla ei näe ensinkään sikoja, eikä edes Kaivopuistossa ollut lehmiä ja lampaita niinkuin esim. Hyde Parkissa. Helsingin poliisi on maailman tarmokkain. Kaduilla ei näe juopuneita. Käydessäni eräänä yönä kiertomatkalla helsinkiläisissä poliisiputkissa oli niissä yhteensä 157 juopunutta, eli yhtä paljon kuin vastaavan kokoisen englantilaisen kaupungin putkassa puolessatoista vuodessa. Maaseudulla vallitsee myöskin hyvä järjestys. En nähnyt yhtään tapettua, vaikka jokaisen suomalaisen vyöllä on tikarintapainen ase, jonka nimi on »pucko» ja jota käytetään perunain kuorimiseen ja kynsien puhdistamiseen. (Kerrotaan kuitenkin jossakin tapahtuneen, että miestä on lyöty puukolla.) Kävin myöskin Viipurissa. Viipurissa on Pyöreä torni. Se on hyvin pyöreä. Olen sangen iloinen, että olen saanut tutustua maahanne ja sen korkeaan kulttuuriin».
Ulkomaalaisten lausunnot maastamme ovat yhtä mielenkiintoisia kuin opettavaisiakin.
Kun vain saisimme useammin niitä lukea.