VIIHTYMYS

Ah, tulit parhaaksi mulle, äänetön yö. Ennätit — viimeisen kerran rintani lyö.

Kiitos, ah, että ma vielä
rauhasi näin,
minä, mi taistossa tuskan
rauhatta jäin.

Suotko mun syliisi painaa raskahan pään ja hiljaa raueta siinä kyyneltymään?