2. Sääriliikkeitä ja erilaisia asentoja.
Jalkainsulkeminen ja jalkainavaaminen. Jos jalat perusasennossa olevasta suorakulmaisesta asennostaan viedään vastatusten siten, että niiden sisäpuoliset reunat yhtyvät, niin sanotaan jalkain olevan suljettuina ja itse liikettä sanotaan jalkainsulkemiseksi. Jalat avataan sillä tavalla, että ne viedään alkuperäiseen suorakulmaiseen perusasentoonsa.
Jalannosto ja jalanheitto. Jalannostossa tulee ainoastaan taaksepäin-suunta kysymykseen. Liike tehdään siten, että alaraaja nostetaan vaakasuoraan tasoon, jolloin polvi ei saa sanottavasti liikkua eteenpäin ([kuv. 32]). Nilkkanivel ojennetaan. Liikettä sanotaan jalanheitoksi, kun jalka nostetaan nopeasti ja niin voimakkaasti, että kantapää koskee perälihaksiin. Polvenheittoa harjoitettaessa jalka heti uudestaan lasketaan alas.
Jalka-asento. Toinen jalka siirretään johonkuhun ennen mainitusta seitsemästä suunnasta ja lasketaan maahan sillä tavoin, että ruumiinpaino tasan jakautuu kummallekin jalalle ([kuv. 33]). Niitten välin tulee olla noin kahden jalanmitan suuruisen. Uudessa asennossaan pitää jalan aina olla yhdensuuntainen alkuperäisen, perusasennossa olevan suuntansa kanssa. Jos jalka asetetaan suoraan sivullepäin eli ulospäin, niin asentoa sanotaan haara-asennoksi ([kuv. 34]). Kun vuorotellen vasen ja oikea jalka, kerran kumpikin, asetetaan jokaiseen suuntaan, alusta loppuun saakka, niin täten syntyvää liikuntosarjaa sanotaan jalka-asentosarjaksi.
Kuva 32.
Kuva 33.
Kuva 34.
Varpaillenousua voipi eri liikkeenä harjoittaa sekä perusasennossa että jalka-asennoissa. Ojentamalla nilkkaniveleitä kohotetaan kantapäät maasta ylös niin korkealle kuin mahdollista. Jos liikettä tehdään perusasennossa, niin reidet ovat voimakkaasti puserrettavat yhteen.
Käyntiasento. Toinen jalka asetetaan noin jalanmitan verran sisäviistoon, eteenpäin, etuviistoon, ulospäin tahi ulkoviistoon ja ruumiinpaino lasketaan kokonaan asetetulle jalalle sillä tavoin, että lantio työnnetään mainitun jalan suuntaan ([kuv. 35]). Molemmat polviniveleet pidetään täydesti ojennettuina, mutta paikallensa jääneen jalan kantapää kohotetaan ylös maasta. Jos käyntiasento tehdään etuviistoon tahi ulkoviistoon, niin pää tavallisesti käännetään samannepäin.
Varvasasento. Ojennettuine polvi- ja nilkkaniveleineen nostetaan toinen sääri johonkuhun suuntaan ja lasketaan varpaineen lattiaan noin jalanmitan päähän toisesta jalasta ([kuv. 36]). Ruumiinpaino tulee siis kokonaan paikallaan pysyvälle jalalle. Muodoltaan on varvasasento kokonaan polviasennon näköinen, mutta näihin asentoihin mennän vallan eri tavalla ja siten tulee niitten vaikutuskin olemaan erilainen.
Kuva 35.
Kuva 36.
Säärennosto ja säärenheitto. Kun sääri täydesti ojennettuine polvi- ja nilkkaniveleineen nostetaan eri suuntiin, niin vartaloa ei saa kallistaa vastakkaiseen suuntaan enempää kuin mitä tasapainon säilyttämiseksi välttämätöntä on ([kuvat 37 ja 38]). Kun nosto toimitetaan nopeasti ja sääri heti uudestaan lasketaan alas, niin liikettä sanotaan säärenheitoksi. Nilkkanivel on näitä liikkeitä harjoitettaessa aina pidettävä täydesti ojennettuna.
Kuva 37.
Kuva 38.
Säärenpyöritys. Kaikista niveleistään perinpohjaisesti ojennettu sääri nostetaan ensin eteenpäin, sitten se, yhä korkealle nostettuna, viedään ulos- ja taaksepäin, jonka jälkeen se lasketaan alkuasentoonsa. Samalla tavalla oikea jalka. Jos sama sääri on useampia kertoja perätysten pyöritettävä, niin se taaksepäin nostetusta suunnastaan on vietävä seisovan säären sivutse suoraan eteenpäin maahan koskematta. Selkä ja etenkin seisova sääri ovat pidettävät vallan suorina.
Säärenheilutus. Eteenpäin nostettu ja täydesti ojennettu sääri heilutetaan pendelin kaltaisesti tasaisessa tahdissa vuorotellen eteen- ja taaksepäin. Seisovan säären polviniveltä ei saa notkistaa ja ruumiin ryhti pysyköön yhä hyvänä. Heilutusta saattaa tehdä myöskin ulos- ja sisäänpäin, toisen jalan etupuolella.
Säärenkoukistus ja säärenojennus. Säärtä koukistaessa polvi nostetaan korkealle ylös, alaraaja viedään taaksepäin ja jalkaterä ylöspäin ([kuv. 39]). Koukistus on siis tapahtuva säären kaikissa niveleissä, ja se tehdään aina samalla tavalla, huolimatta siitä, mihin suuntaan sääri on ojennettava tahi mihin se on ojennettu ([kuv. 40]). Itse ojentaminen on aina tehtävä voimakkaasti ja perinpohjaisesti. Seisovan säären polviniveltä ei saa notkistaa. Ryhti aina hyvä. Säärtä ojennetaan tavallisesti ainoastaan pääsuuntiin eteen-, ulos- ja taaksepäin.
Polvennosto ja polvenheitto. Polvennosto eroaa polvenkoukistuksesta siinä suhteessa, että edellisessä on reisi pidettävä vaakasuorana ja varpaat alaspäin ([kuv. 41]), jota vastoin polvenkoukistuksessa lonkka-, polvi- ja nilkkaniveleissä kulmat ovat terävät. Jos polvennosto tehdään nopeasti ja niin voimakkaasti, että reisi koskee vatsanpohjaan, niin liikettä sanotaan polvenheitoksi. Seisovaa säärtä ei saa notkistaa, ryhtiä ei muuttaa.
Kuva 39.
Kuva 40.
Kuva 41.
Polviennotkistus ja kyykkyasento. Kun varpaille noustua molemmat polvet notkistetaan suoran kulman muotoisiksi, niin sanotaan liikettä polviennotkistukseksi ([kuv. 42]), mutta kun notkistus tehdään niin syvään, että reisien takaosat koskevat pohkeihin, niin asentoa sanotaan kyykkyasennoksi ([kuv. 43]). Ruumiin paino jaetaan tasan kummallekin jalalle; selkä pidetään suorana ja polvet ulospäin vietyinä. Perusasentoon menemistä sanotaan polvienojennukseksi.
Jalka-asennoista ja polviennotkistuksista muodostetaan n. s. polviennotkistussarjoja, jotka tavallisesti tehdään neljässä tahi kuudessa tempussa. Ensin asetetaan esim. vasen jalka suoraan eteenpäin, toisessa tempussa noustaan varpaille ja samassa tempussa polvet notkistetaan suoraan kulmaan saakka, selkä yhä suorana pysyen; kolmannessa tempussa polvet ojennetaan, jolloin kantapäät laskeutuvat maahan, ja neljännessä tempussa jalka siirretään takaisin perusasentoon. Sittenkuin samat temput on tehty oikealla jalalla, asetetaan vasen jalka etuviistoon ja harjoitus uudistetaan, j. n. e. Jos taas varpaillenousu tapahtuu eri tempussa, niin sarja tulee tehtäväksi kuudessa tempussa. Sen voipi tehdä kahdessakin tempussa siten, että ensimainitun, nelijakoisen sarjan ensimmäinen ja toinen temppu sekä kolmas ja neljäs temppu yhdistetään.
Polviasento ja polvenvaihto. Toinen jalka siirretään puolikolmatta jalanmittaa johonkuhun suuntaan (ei taaksepäin eikä takaviistoon) ja samassa sen polvinivel notkistetaan, jonka ohessa lantio ja siis koko ruumiinpaino viedään asetetun jalan ja notkistetun polven suuntaan niin kauas kuin mahdollista ([kuv. 44]). Kantapäitä ei saa kohottaa maasta ylös eikä ruumista kallistaa liikkeen suuntaan.
Kuva 42.
Kuva 43.
Kuva 44.
Jos polviasennossa notkistettu sääri ojennetaan ja samassa ojennettu sääri notkistetaan, joten siis ruumiinpaino toiselta jalalta tulee toiselle, niin liikettä sanotaan polvenvaihdoksi. Tätä harjoitusta saattaa tehdä varpaille nousu -asennossakin.
Sääriasento. Toinen sääri ojennetaan ulospäin, ulkoviistoon, taaksepäin tahi takaviistoon ja lasketaan koko jalkapohjineen lattiaan noin puolenkolmatta jalanmitan etäisyydelle paikallaan pysyvästä jalasta, jonka polvinivel jotenkin syvään notkistetaan, niin että ruumiinpaino kokonaan tulee sen jalalle ([kuv. 45]). Ruumiin painopisteen tulee laskeutua alaspäin, mutta se ei saa nähtävästi siirtyä sivullepäin. Vasen sääriasento esim. ulkoviistoon on siis muodoltaan vallan samanlainen kuin oikea polviasento etuviistoon, mutta näihin asentoihin mennään eri tavalla, ja ruumiinpaino tulee niissä olemaan eri paikkojen kohdalla, jos nimittäin molempien alkuasento on sama.
Kuva 45.
Syöksyasento. Toinen jalka siirretään noin kolme jalanmittaa suoraan eteenpäin, sen polvinivel notkistetaan syvään ja samassa ruumis kallistetaan eteenpäin sen verran, että selkä tulee toisen, täydesti ojennetun ja voimakkaasti jännitetyn säären suuntaan. Pää pidetään pystyssä ja jalkapohjat kiinni lattiassa ([kuv. 46 ja 47]). Syöksyasentoon saattaa mennä suoraan sivullekinpäin. Jos liike tehdään etuviistoon ja ruumis samassa kierretään, kuten kuvasta nähdään, sanotaan sitä
Hyökkäykseksi ([kuv. 48]). Näissä viimemainituissa asennoissa pidetään kädet lanteilla, niskaan vietyinä tahi ylöspäin ojennettuina.
Kuva 46.
Kuva 47.
Kuva 48.