3. Kaula- ja vartaloliikkeitä.
Pääntaivutus. Taivutus on aina tehtävä hitaasti ja ilman nykäyksiä, mutta samassa perinpohjaisesti; ruumiin ryhtiä ei saa muuttaa.
Päänkierto. Pituusakselinsa ympäri kierretään pää voimakkaasti vasempaan ja oikeaan. Hartijoitten asento pysyköön muuttumattomana.
Vartalontaivutus. Jos ruumis on kumarrettava eteenpäin niin syvään, että selkä tulee vaakasuoraan tasoon, niin taivutus tapahtuu ainoastaan lonkkaniveleissä (katso [kuv. 49]). Kumarrus eteen-alaspäin käy mahdolliseksi sen kautta, että selkäniveleitäkin taivutetaan (katso [kuv. 50]). Taaksepäin on taivutus aina tehtävä jotenkin varovasti eikä erittäin syvään ([kuv. 51]). Kaulaa ei erityisesti taivuteta eikä kierretä selkää taivuttaessa. Kun kysymyksessä olevaa liikettä tehdään eteen- eli taaksepäin perus-, jalka-, varvas- tahi käyntiasennosta, niin polviniveleitä ei saa ensinkään notkistaa. Lisäksi on huomioon otettava, että tasaista hengittämistä ei saa liikkeitä tehtäessä keskeyttää.
Kuva 49.
Kuva 50.
Sivutaivutus eli taivutus sivullepäin. Tätä liikettä tehtäessä ruumista ei ensinkään saa kiertää eikä eteenpäin kumartaa ([kuv. 52]). Pään asento hartijoihin verraten pysyköön yhä muuttumattomana. Liikettä tulee aina tehdä syvään ja perinpohjaisesti, mutta hitaasti ja samassa hieman varovasti.
Vartalonkierto. Erilaisissa alkuasennoissa kierretään ruumis pituusakselinsa ympäri hitaasti, mutta kuitenkin perinpohjaisesti vuorotellen vasempaan ja oikeaan. Jalat pysykööt paikoillaan liikahtamatta. Kädet ulospäin nostettuina, lanteille tahi niskaan vietyinä ([kuv. 53]).
Kuva 51.
Kuva 52.
Kuva 53.
Kiertotaivutus. Ensin asetetaan toinen jalka ulospäin, kädet viedään niskaan, lanteille tahi ylöspäin ja ruumis kierretään esim. vasempaanpäin. Sitten tästä alkuasennosta ruumis taivutetaan eteenpäin ja pyöritetään etutietä oikeaan, jonka jälkeen selkä ojennetaan, niin että ruumis tulee kiertoasentoon oikealle. Päinvastoin kun vasempaanpäin mennään. Ennenkuin uusi kiertotaivutus tehdään, saattaa selkää kiertoasennossa hieman taaksepäin taivuttaa.
Vartalonpyöritys. Alkuasentona kysymyksessä olevaan harjoitukseen käytetään tavallisesti haara-asentoa, kädet lanteille vietyinä. Vartalo taivutetaan ensin eteenpäin, viedään siitä taivutusasentoon vasemmalle, sitten taivutusasentoon taaksepäin, vihdoin oikealle ja uudestaan eteenpäin j. n. e. Pyörittäessä vartaloa ei kierretä pituusakselinsa ympäri. Pää ja vartalo muodostavat tätä harjoitusta tehtäessä suppilonmuotoisen liikkeen. Sääret suorina; pää hartijoihin verraten liikkumattomana.