ERI OIKEITA.
Piazza Venezia Roomassa on isohko tori. Siinä risteilevät ja toisiaan ohaavat kaupungin lukuisat raitiovaunut; siitä ne lähtevät kukin omalle taholleen, vaikka samaa yhteisliikettä, samaa kaupunkia palvellen.
Matkustaja astuu vaunuun, silmäilee levottomasti ympärilleen ja kysyy:
— Onko tämä oikea?
— On, kyllä tämä on oikea vaunu ja menee oikeaan suuntaan, mutta minne te haluatte? kysyy konduktööri tyynesti.
— Sinne ja sinne.
— Sitten tämä ei ole oikea — teille. Tuo vaunu, joka juuri nyt saapuu, viepi teidät suuntaanne.
Matkustaja kiittää neuvosta ja muuttaa.
Joka matkustajan täytyy itse tietää, mikä hänelle on oikea. Joka vaunun, joka kaupungin, joka kansan samoin tuntea suuntansa. Siten juuri he itseään ja toisiaan hyödyttävät eikä päinvastoin. Sillä maailmassa on erikois-oikeata ja yhteis-oikeata.
11/4 1900.