KARJANÄYTTELYSSÄ.
— Herran jestas, tuossa härkä, suuret sarvet, turpa märkä, heiluu häntä. Piika vähäläntä vieres seisoo hymyhuulin. Konsulentti tutkein härkää sivusilmin vilkuu piikaa — — Kenokaula kukko äkkää miehen meiningit ja — — kukkukiikaa!
Tuolla oris, pulska musta, hirnuin huutaa huojennusta. Kaikki naiset kirkuvaiset hädän eestä pakoon pyrkii. — »Katso kinttus! Päälle karkaa!» — narraa miehet Mutkan-Riikaa. Kenokaula kukko äkkää miesten meiningit ja — — kukkukiikaa!
Nuori neiti lehmää tutki. — »Missä sill’ on maitoputki?» — kysyi kerran. Jonkun verran hölmistyy, kun hoksaa — — Tarkkaa kauan paikkaa kummaa, kunnes virkkaa: »Nänninpäit’ on liikaa!» Kenokaula kukko kuulee neidin meiningit ja — — kukkukiikaa!