V.

Mitä nyt mietti Juuse kotiin päästyään? Hän oli niin oudolla mielellä siitä, kun tyttö piti vastaan, ja aprikoi päänsä ympäri, mikä siihen syynä mahtoi olla. Hän milt'ei jo katunut, että oli alkanut koko kosijoimisjutun Marian kanssa. — Olihan niitä tyttöjä muuallakin, jotka tietysti tulisivat hyppien taloon, arveli hän. Enkä voi ymmärtää sitä, minkä tähden minun tarvitsee vasten toisten mieltä ketään pyytää… Mutta kun nyt jo kaikki tietävät, että olen Mariaa kosinut, ei muu enään auta, kun tehdä päätös asiasta, sitä parempi, jota pikemmin … vaikkapa niin ja näinkin … tämänmöisen pojan ei sovi rukkasia saada … sehän olisi varsin arvoani alentavaista. — Onhan Maria siksi viehettävä kuin muutkin tytöt ja — päälliseksi niin rikas, niin mahtavan talon tytär…

Näitä arvellessaan kiihtyi Juusen mieli yhä enemmän Mariaan. — Nuo Marian sanat: — Kaarloa rakastan enkä ketään muita, ne näpittivät hänen sydämmessään. Hänen tuntonsa rupesi taas tutkimaan. — Mitä kummaa hän Kaarlossa rakastaa … mikä siinä häntä paremmin miellyttää… Olihan hän monta vertaa rikkaampi Kaarloa ja — kunnioittavathan häntä toiset ihmiset isostikin… Varmaankin on Kaarlo Marian vietellyt joillakin suloisilla sanoilla, niinkuin sitä jo Niemeläinen arveli. Kyllä minäkin olisin niitä osannut lasketella koko joukon … mutta enhän minä ketään houkutella tahdo. — Ahaa! annahan olla, onpa minullakin keinoja…

Tässä pöllähti Juusen päähän pienen kepposen tekeminen Kaarlolle siitä, kun tämä oli hänen tiellänsä mokomassa kosioseikassa. Hän istautui pöytänsä ääreen, kirjoittaakseen Kaarlolle kirjettä. Kirje valmistui, ja sen kirjoitti Juuse Niemelän Marian nimeen. Siinä muka kutsui Maria Kaarloa tulemaan Niemelään, sanoen siellä olevan itsellään jotakin uutta hankkeessa. — Juuselle osaantui kirje niin onnistumaan, että siinä ei voinut Kaarlo petosta aavistaakkaan. Sitä pani Juuse renkinsä viemään Ojalaan, käskemällä: — Jos Kaarlo kysyy, kuka kirjeen lähetti, niin sano Niemelän Marian lähettäneen, ja sano myöskin, että Markkulan Juuse on Niemelässä. — Muistatko nyt niin toimittaa … palattuasi saat palkkasi.

— Olkaa huoletta, vakuutti poika ja lähti matkalle.