KOULUSTA EROTTUA.
Noin kymmenen vuotta oli Metka painanut latinakoulun penkkiä, säännöllisesti kaksi vuotta luokallaan. Ei siis ollut ihme, että hän sieltä päästyänsä lepäili ja hoiteli terveyttään.
Isä, joka vielä eli, olisi kiirehtinyt valitsemaan jonkun virkauran. Mutta kun sisaretkin olivat menneet miehelään, niin ei Metka halunnut jättää isää yksinänsä. Hän otaksui kiirehtimisen aiheutuvan kunnianpyynnöstä nähdä poika virkamiehenä ja otti mielellään vastaan pienet nuhteet. Olihan jaloa olla vanhempansa luona vanhuuden päivinä. Ja Metka osasikin oikeaan.
Kun isälle tuli tuonen tuville muutto, ei tarvinnut ainoalle pojalle lähettää kiireellisiä sähkösanomia eikä ajaa kyytihevosia näännyksiin. Poika oli kotona ja kaikeksi onneksi aivan vuoteen vierellä, kun isä vetäsi viimeisen henkäyksensä. Hän vuodatti vilpittömiä murheen ja kaipauksen kyyneleitä ja ompelutti surunauhan takkinsa hihaan. Mutta eivät ulkonaiset merkit eivätkä kyyneleetkään antaneet kylliksi lohdutusta. Sydän kaipasi sisällistä lääkettä. Mutta vaikka hän sitä suun kautta lääkitsi vähintään kolme kertaa päivässä, yhtä hyvin pullahtivat kyyneleet silmiin ja pääsi syvä huokaus, kun tuttavat isän kuolemata mainiten ilmoittivat osanottonsa suruun. Ei häirinnyt sekään, että jalomielisimmät ystävät lausuivat suruvalituksensa monta kertaa samana päivänä. Vaikutus oli aina sama.
Hän oli niin surunsa vallassa, ettei olisi tointunut hautajaisiakaan järjestämään, elleivät sisaret tulleet avuksi. Nämä saivat puuhata keittäjät ja paistajat. Esimerkin innostamana virkistyi Metkakin ja tilasi vieraille ja itselleen surunhuuhtelulääkettä kokonaisen tynnyrin, vieläpä puolta parempaa kuin mitä itse oli käyttänyt. Sisaret häntä moittivat näin suuresta tuhlauksesta. He eivät käsittäneet, ettei yksinäiseksi jääneelle orvolle riittäneet muutamat hautajaispäivät. Toista oli heidän, joilla oli mies ja lapset.
Metka viettikin isänsä hautajaisia lähes kaksi vuotta, milloin yksinään, milloin ystävien seurassa. Halulla hän olisi viettänyt niitä vaikka koko ikänsä, mutta hautajaisvarat loppuivat ja sitä mukaa vieraatkin vähenivät.