III.
Oli taistelutanner aava, ylt'ympäri nuolet viuhuen soi, veri ryöppysi niinkuin laava, kun saalista viikatemies lapioi.
Oli kuolleet käsky ja kaava, kukin iski min taisi ja tohti ja voi, rivi riviltä, rinnassa haava, väki kaatui ja vaikeroi.
Kera muiden ma ryntäsin, koitin esimerkkiä seurata sankarin parhaan, sodankannelta kuurona soitin,
mut sorruin ja tuska mun syöntäni raastoi. Ohi astuva ilkkuen haastoi: hyvä mies, mut tähtäsi harhaan!