SERENAADI
Jo herää, herää! Jo aamu noussut on, oi armahin, Syöskäämme aamuruskon lentimin meren ja lemmen aaltoin leikkeihin, pois, irti elon pitkäst' ikävästä! Nyt punapursin viillätämme tästä etäälle, onnellisten saarihin… Jo aamu noussut on, oi armahin!
Näät, aallot vetää jo vaahtisilla käsivarsillaan meit' tuonne hienoon hiekkavalkamaan, miss' unten sorsa soutaa sinisin, miss' seisoo tuomet tertuin valkehin ja vartoaa… Sun syömmes sykinnästä puut onnen puhkes. Sua kiitän tästä! On aamu meille noussut, armahin!