UUDEN IHMISYYDEN KUORO.
Päivään me nousemme, auringon ahjossa taottu on jousemme! Valkeuden voimalla maailman voitamme, vapauden virsiä vangeille soitamme, oikeutta vaatien, lakia laatien hyvyydellä! Itselle ankarin, toiselle hellä, laki on sankarin!
Oman rintamme taulu ylin määrä on jousten. Näin sankarilaulu soi ilmoille nousten:
Ylös yöstä me käymme ei mielellä herran, ei orjan, ei loisen, ei harteilta toisen, vaan vapaina kerran, oman itsemme onnessa määrämme nähden, oman itsemme nostaen toisten tähden!
Oikea onni on ihmisen vasta, koska hän laannut helyä onnen on tavoittamasta. Onni on sukua murheen jalon, hiljainen pyhättö sydämen lämmön ja aivojen valon, aurinko pohjalla sielujen syväin, paistava ylitse pahain ja hyväin.
Hälvene häivä, sielujen yöhön valkene päivä kirkkaana koittaen! Voitamme maailman itsemme voittaen!