MINÄ TUNSIN KUINKA SE SYTTYI TAAS — —.
Minä tunsin kuinka se syttyi taas se toivoni sammuva tuli, se loistoa loi ja se lämmitti ja riemuhun murehet suli.
Nyt loimua liekkini korkeaan,
älä pakene koskaan multa,
sun paloasi pyhänä palvelen
kuin Vestan alttaritulta.
On soihtusi taivahan porraspuu, se jumalien juhliin kantaa, se elämän tyhjän täydentää ja lennon ja loiston antaa. —