KANSA JA KANNEL
Runoja
Kirj.
LAURI SOINI
Helsingissä, Minervan Kirjakauppa, 1902.
SAVOLAISIA SÄVELIÄ.
Kuuntelen rannalla haavan ja koivun lehtien liplatusta — helkytän kaikuja nuoren kansan lemmenlaulelusta.
SISÄLLYS:
Kansan laulaja:
Ukko, saapunut salolta.
Tumma kannel ja valkea kannel.
Ukko kun lauloi —
Näen laulajan, neitonen rinnallaan.
Vienon vienossa tuulen liekassa.
Illan vihjeessä.
Sunnuntaina.
Äidin tyttö.
Aidankin yli.
Mettä.
Lempi ja ämmät.
Mulla on kauniimpi…¨
Halla.
Rekilaulu.
Se tuulimylly.
Tyttölasten lempi.
Tuulihattu.
Juhannus.
Kosintamatkalla.
Pyörälaulu.
Kauhavan poika.
Läpi kuusikon kulku.
Merille lähtiessä.
Aavalla Atlannilla.
Joka hengenveto.
Tunteita ja aatosten sirkkalehtiä:
Ilmassa purjehtija.
Sinä olit niin heleä ja hieno!
Koivunlehdeksiä.
Oi, kuin oli kummaa silloin!
Kosken rannalla.
Naisvihaaja.
Olin minäkin riemukas kerran.
Yksinäisen huokaus.
Hengen voima.
Ihmisten elon-ihanteet.
Harrastus.
Vapaus.
Totuus.
Valhe ja totuus.
Turhia kysymyksiä.
Oikeus.
Onnemme asunto.
Karkaiseva kärsimys.
Kansallisia lauluja:
Pohjolan huhtikuu.
Jos mulla olisi —
Mihin suuntaan?
Tulkaa ja katselkaa!
Kansanrakkaus.
Kristalli.
Viljelysoppia.
Herrasluontoa.
Kansanmielinen.
Pennin saimme —