VI.
Kun tytöt saapuivat Valmasedan torille, sanoi Isabel pienille sisarilleen:
"Jollemme voikaan totella äiti-rouvaa kaikessa, niin totelkaamme häntä niin pitkälle kuin voimme. Myykäämme joka päärynä samaan hintaan, ja jotta voisimme alati olla yhtä mieltä, niin pysykäämme niin likellä toisiamme kuin mahdollista."
Tämän johdosta asettausivat tytöt istumaan liki toisiansa San
Severino-kirkon muurin viereen, kukin vasunsa viereen.
Vähän ajan kuluttua tuli muuan herra Isabelin luo ja kysyi:
"Tyttö, montako päärynää saa yhdellä cuartolla?"
"Seitsemän."
"Tässä seitsemän cuartoa, anna minulle niin monta kuin niillä saa."
Isabel luki yhdeksänviidettä päärynää ja sai seitsemän cuartoa.
"Ettekö osta minultakin?" kysyi Teresa.
"Paljonko ne sinulla maksaa?"
"Yhtä paljon kuin hänellä tuolla."
"No, anna minulle neljästä cuartosta."
Teresa antoi herralle kahdeksankolmatta päärynää ja sai neljä cuartoa.
"Kuulkaa, herra", sanoi Markiitta, "ostakaa yhdellä cuartolla minultakin, jottei minun tarvitse hävetä sisarien! rinnalla."
"Oikein! Säälin sinua muuten; sinähän olet pienin. Mikä on hinta?"
"Sama kuin toisten."
"No, tässä saat pienen cuartosi."
Kun tytöt taasen olivat yksin, tutkivat he raha-asioitaan ja huomasivat että Isabelilla oli yksi päärynä ja seitsemän cuartoa, Teresalla kaksi päärynää ja neljä cuartoa ja Markiittalla kolme päärynää ja yksi cuarto. Ei näyttänyt käyvän päinsä täyttää äitipuolen käskyä.
Kului tunti, kului toinen, mutta jälellä olevat päärynät olivat yhä myymättä.
"Oi äitini! Kuinka käy meille!" huudahtivat tytöt itkien, kun samassa kuului tam, tram tarararatam — torvien toitotuksia ja rumpujen pärinää. Väkeä juoksi kiireesti puerta de Mena'n luo.
Pataljoona sotaväkeä marssi esiin. Se hajosi torille ehdittyään.
Upseerit ja sotamiehet riensivät kaupitsijain luo ja ostivat niin paljon hedelmiä kuin käsiinsä saivat, — niitä ei enää paljon ollut jäljellä.
Muutamat sotamiehet huomasivat tytöt ja ryntäsivät kukkarot käsissään niiden luo.
"Mitä maksavat päärynät?"
"Kolme cuartoa kappale."
"Hävytöntä!"
"Niitä ei myydä halvemmasta", inttivät tytöt.
Kun sotamiehet tiesivät että oli toisia, jotka mielellään maksaisivat vaaditun hinnan, eivät he enää tinkineet. Pian tehtiin kaupat ja niin sai Isabel kolme cuartoa yhdestä päärynästä, Teresa kuusi kahdesta ja Markiitta yhdeksän kolmesta.
Kun tytöt sitten taas lukivat rahansa, oli heillä kullakin kymmenen cuartoa. Ja siten oli selviytynyt laskuarvoitus, jota Don Juan, laskumestari, ei ollut saanut selvitetyksi.