ONNEN SAARELLA.
Vierellä sinisoiluvan veen
saaremme pihapuistossa,
tummani, tule siimeheseen
morsiusilot muistossa!
Oi, mikä teho tuoksun ja meen
joikujen joen suistossa!
Taivasna kevätonneni yli
kaartuvi oman armahan syli.
Meillehän, rakas, niemitse näin
riemuja käet kukkuvat.
Läikyssä iloin liverteleväin
huolet ja surut hukkuvat.
Puut sekä kukat seppelepäin
nuorikkounta nukkuvat.
Taivasna kevätonneni yli
kiehtovi sulo vaimoni syli.
Helkyssä kesän kukkurapään
keijujen humun kuulemme,
auerta sinisaaremme tään
liitelevämme luulemme.
Lempeä suven morsiussään
hehkuvat kädet, huulemme.
Taivasna kevätonnemme yli
sulkevi sylin sykkivä syli.