XI
Govinda ja Tšandpal.
Tšandpal
Minä varoitan sinua, kuningas, ole varuillasi!
Govinda
Miksi? Mitä tarkoitat?
Tšandpal
Olen kuullut salaa neuvoteltavan sinun surmaamisesta.
Govinda
Kuka tavoittelee henkeäni?
Tšandpal
Minä pelkään sitä sinulle sanoa, koska se tieto voi iskeä sinua kuolettavammin kuin veitsi. Ruhtinas Nakšatra —
Govinda
Nakšatra?
Tšandpal
Hän on luvannut Raghupatille tuoda sinun veresi jumalattarelle uhrattavaksi.
Govinda
Jumalattarelle? Siinä tapauksessa en voi häntä moittia. Ihminen menettää inhimillisyytensä, kun tulevat kysymykseen hänen jumalansa. Mene sinä suorittamaan omia töitäsi ja jätä minut yksin.
Tšandpal menee.
(Kuvan puoleen kääntyen.) Ota nämä kukkaset, jumalatar, ja salli luotujesi elää rauhassa, Ah, Emo, tämän maailman heikot ovat ylen avuttomia, ja väkevät ovat julmia. Ahneus on säälimätön, tietämättömyys sokea, ja ylpeys polkee huolettomasti pienet jalkoihinsa. Emo, älä kohota miekkaasi äläkä nuole verenhimoisena huuliasi, älä yllytä veljeä veljeänsä ja vaimoa miestänsä vastaan! Jos tahdot minut surmata rakkaan henkilön kädellä, niin tapahtukoon se. Synnin täytyy kypsyä äärimmäiseen rumuuteensa, ennenkuin se voi puhjeta ja kuolla inhoittavan kuoleman, ja kun veljen käsi vuodattaa kuninkaan verta, niin verenhimo näyttää pirulliset kasvonsa antaen jumalattaren valepuvun pudota yltänsä. Jos se on tahtosi, niin minä kumarran ja tottelen.
Džaising syöksyy sisään.
Džaising
Sano minulle, jumalatar: tahdotko tosiaankin kuninkaan verta? Vaadi sitä omin äänin, ja sinä olet sitä saava.
Ääni
Minä tahdon kuninkaan verta.
Džaising
Kuningas, lausu viimeinen rukouksesi, sillä sinun aikasi on tullut.
Govinda
Minkätähden sanot niin, Džaising?
Džaising
Etkö kuullut, mitä jumalatar lausui?
Govinda
Se ei ollut jumalatar. Minä kuulin Raghupatin tutun äänen.
Džaising
Raghupatin äänen? Ei, ei! Älä aja minua epäilyksestä toiseen! Onhan yhdentekevää, lausuiko sanat jumalatar vai mestarini. (Hän vetää esiin veitsensä, mutta heittää sen sitten luotansa.) Kuule lastesi huutoa, Emo! Tyydy siihen että sinulle tuodaan uhriksi vain kukkia, kauniita kukkia — eikä enää verta. Ovathan ne punaiset kuin veri — nämä alteayrttikimput. Ne ovat puhjenneet ilmi maan sydämestä, joka on vuotanut verta, kun sen lapsia on surmattu. Ota ne vastaan! Sinun täytyy ottaa ne vastaan. Minä uhmaan sinun vihaasi. Verta sinä et saa enää milloinkaan. Katsele vain minua veristävin silmin! Kohota miekkasi! Kutsu esiin hävityksen raivoisat hengettäret! Minä en sinua pelkää. — Kuningas, jätä tämä temppeli sen jumalattarelle ja lähde ihmistesi luo!
Govinda menee.
Voi minua, voi minua! Silmänräpäyksen kuluessa olen hylännyt kaikki, mitä minulla I oli, mestarini ja jumalattareni.
Raghupati tulee.
Raghupati
Minä olen kuullut kaikki. Sinä kavaltaja olet pettänyt mestarisi.
Džaising
Rankaise minua, isä!
Raghupati
Millaisen rangaistuksen haluat?
Džaising
Tuomitse minut kuolemaan!
Raghupati
En, se ei merkitse mitään. Lausu valasi koskettaen jumalattaren jalkoja.
Džaising
Minä kosketan hänen jalkojansa.
Raghupati
Sano näin: minä tuon kuninkaan veren jumalattaren alttarille ennen keskiyötä.
Džaising
Minä tuon kuninkaan veren jumalattaren alttarille ennen keskiyötä.
Lähtevät.