SANA- JA ASIASELITYKSIÄ
Sivu 5. Juovattaa, lapin tshuövvot = seurata jonkun perässä, noudattaa jälkiä.
" "Lapinkorveksi" nimitettiin entisinä aikoina lappalaisten koko asuma-aluetta, joka muinoin ulottui etelässä aina Kokemäenjoen ja Laatokan pohjoisten rantamaiden takalistoille.
" muistella, lap. muihtalet = kertoa asioita, tapahtumia, tarinoita.
" muistelus, lap. muihtalus = kertomus, tarina.
" äijiksi ja ämmiksi nimitetään Peräpohjassa ja Lapissa myös isoisää ja -äitiä.
6. palas, lap. palkes = polku.
7. asentokuusi = erämiesten tilapäinen oleskelupaikka, "asentopaikka". Kuusen juurella nuotiolla vietetään yö.
" "Kainuunmereksi" sanottiin entisinä aikoina Pohjanlahden pohjoisosaa.
8. kiveliö = asumaton suuri erämaa.
9. Hämeenkuotko, kuotko = rämeinen notkelma.
" Hämeenlantto, lantto = notkelma, pieni vesilampi (Kolari).
10. kaira = jokien tai jokihaarojen välinen alue.
11. lompolo, lap. luöbbal = pieni järvi, lampi, useinkin jokilaajentuma.
" kalakenttä = kalamiehen asentopaikka kalaveden äärellä.
" Köngäsen kalmisto. Pajalan kirkko ja kalmisto oli ennen, vielä Laestadiuksen aikana, 2-3 km Tornion- ja Muonionjoen yhtymäpaikasta ylös käsin, Tornionjoen etelärannalla, lähellä Köngäsen kuulua rautaruukkia. Kirkko on sittemmin muutettu 6-7 km ylemmäksi Pajalaan.
13. kurujärvi, kuru = tunturien taikka tievojen välinen notko, tuntureissa useinkin jyrkkäseinäinen.
" Halingonkoste, koste = aivan tyyni suvantopaikka, useinkin kosken alapuolella.
" lantalainen, lap. laddelas = talossa asuva, myös: yleensä suomalainen.
14. Porokodanmella, mella, lap. mielle = hiekkakumpu, tav. vesien rannoilla. "Semmoinen tuhkapaikka" (Kolari).
" kueri = taimen.
" Niesakero, kero = pyöreäpäinen tunturilaki.
" "risukalaksi" Lapissa ja Peräpohjassa sanotaan särkeä, ahventa, jopa haukeakin. Siika, taimen, lohi, rautu ja harri ovat vain "kalaa*. "Siika kalaa" enimmin pyydetään ja saadaan Lapin järvistä.
15. Tiukupulju, pulju = pyöreälakinen hiekkakumpu (käytetään varsinkin Kittilässä).
15. Kontiolaki, laki = paljas tasainen vaaran huippu, isompi kuin kero. Myös tunturissa on laki.
" Nilipäät, "pää" merkitsee myöskin jo paljasta tunturimaista korkeutta.
16. lapinkenttä = lappalaisten muinainen oleskelupaikka.
18. vuoma, murteellisesti "uoma", lap. vuobmi = suuri puuton suo, etelämpänä saattaa kasvaa vähän pikku karhakkaa.
" jänkä, myös jänkkä, lap. jiegge = räme, suo, mutta ei niin suuri kuin vuoma.
" tammi = jokeen rakennettu pato.
" ruotukka = viinimarjapensas (Ribes rubrum L.).
" haleva = halava, "Raitaa ne kuttuvat halevaksi" (Kolari).
19. ajaa niittyä = raivata rantamaata niityksi.
" majavanhoito = majavanhavukset. "Hoiolla" tarkoitetaan kyllä yleensä muitakin tavaroita ja työkaluja. Myös "navettahoito" = navettarakennus kaikkineen.
21. Morottajan murhajuttu Kittilästä sekä Sodankylän Rovasesta.
" Koverijyrhämä, jyrhämä = syvä ja leveä suvantopaikka kosken alapuolella.
" takkahärkä = porohärkä, jonka selässä kannatetaan tavaratakkaa, kun ei voi ahkiolla ajaa,
" naakia, lap. njahkat = hiipiä väijyen lähelle.
22. outaseutu, lap. vuövte = metsäseutu.
" tieva, lap. tievva = hiekkakumpu t. -mäki. "Semmoinen töyrypaikka hiekkamaata" (Kolari),
" Saukkoriipi, riipi = pieni järvi, lampi (Turtola).
23. raunio = kankaita kiertelevä porojen (ja ennen peurojen) talvipolku.
" raismeita = jäännöksiä, jätteitä.
" aamu kahdeksan aika = suunta, jossa aurinko on aamulla 8:n aikana.
24. luova, lap. luövve = kasvien puiden ja korvakkojen varaan rakennettu katos ja telineistö tavarain säilyttämistä varten. Ks. siv. 105.
" lauttanen = yhden t. useamman patsaan päähän laudoista rakennettu lava, johon havuilla peitetään metsänsaalis t. muuta tavaraa.
" nili, lap. njalla = pitkän kannon (joskus kahdenkin) nenään laudoista t. pienistä hirsistä kyhätty pikku aittanen.
" "väkiajo", saatu Kittilästä.
" veturi = päreliisteistä tehty kevyt suksimiehen ahkio, jonka jukkonuora vedettäessä heitetään yli hartioiden.
" tokka, lap. tohkke = iso poro- t. peuralauma.
" suoravaranpuu, suovara l. suovero = suksisauvan rautapiikki.
" vitsajuksu = vitsasta tehty suksen varpaallislänkki kannantakaisineen. Lap. juvsah.
25. parttio = tokkaa pienempi joukko poroja t. peuroja.
" seurapyynti saatu Kittilästä.
26. rakkainen = louhikkoinen, kivinen maa t. kallio.
" Vittakallonrova, rova, lap. rovve = harvametsäinen t. paljas kivikkoinen korkea maa.
26. Suuresta porokaadosta, rutosta, kerrotaan Lapissa vielä kaikkialla. Tässä mainitut tiedot saatu Kittilästä Pokan Pekalta.
" Pokan Pekan peurakaato tapahtui "helmikuussa 1883".
" Savuaapa, aapa, lap. aahpe = suuri puuton suo, samoinkuin vuomakin.
27. peuraväljä = isoreikäinen suusta ladattava pyssy, jolla ennen peuroja sekä karhuja ammuttiin.
28. tuhkalappalainen, tavallinen nimitys Peräpohjassa, tarkoittaa aito lappalaista, joka asuu kodassa.
" "ristimätön kansa", myös hyvin tavallinen nimitys entiskansasta.
29. Päivä lienee ollut samaa lähtöä kuin kuulu Päiviökin.
" Pieska. Turtolassa vieläkin Pieska-nimisiä lantalaisia.
" Juncku-niminen lappalainen esiintyy Muonion kirkonkirjoissa 1800-luvun alussa.
30. Kaarkko (Kolarissa karkko) = karikko.
" ina = pieni nuotta, jolla järven selällä sukkelasti soutaen kierretään kalaparvi. Sitten vedetään nuotta rantaan apajalle taikka nostetaan veneeseen. Vedetään inaa myös joessa myötävirtaan.
31. kojama = uroslohi.
" marras = tavaton taikka oudolla tavalla saatu kala, joka saajalleen ennustaa kuolemaa. "Marras" on myös iso metsä- t. vesilintu, kun se tulee lähelle kartanoa.
" Joukahaisvaara, joukhainen = joutsen.
32. Marjetta esiintyy lantalaisen sukunimenä Ylitorniolla.
" Korkealiete, liete = leveä matala hiekkaranta.
" syrjäkämmen = kämmenenleveys.
34. raito, lap. raido = useampia poroja valjastettu ja sonnustettu riviin peräkkäin.
35. vyölliskoukku = koristeltu messinkinen koukku, jonka renkaassa riippuu avaimia. Nähdään joskus vieläkin vanhan emännän vyössä.
40. Raappana-niminen vanha talo on Kemijoen varrella Rovaniemen Muurolassa.
" korttoakos = pahuustako. Peräpohjol. kiroussana.
41. ohjakkeet = ohdakkeet.
42. vistottaa = pelottaa, kauhduttaa.
43. luhtaheinikko = saraheinikko.
44. houvi = vouti.
46. lihatontta = kiveliöissä asuva, ihmisiä syövä tarinain jättiläinen.
47. "tuli tylsä eteen" = tuli neuvottomaksi. Tavall. peräpohjolainen sanontatapa.
48. niittykarkea = kuivanmaan niitty, kyntämättä heitetty pelto saanut ruveta itsestään heinää työntämään.
" Sieppijärvellä vieläkin kehuskellen kerrotaan Kurun emännän kesäpäivän töistä.
48. Hukkuneeseen ei saa koskea eikä hänen kuultensa puhua hukkumisesta. Hukkunut kuulee sen ja pelästyy, eikä enää virkoa henkiin. Tavallinen kansan käsitys Peräpohjassa ja Lapissa.
50. maikkua = kalat hyppivät ja visehtivät veden pinnalla.
52. kesäkirkko = kesäinen pyhäpäivä, jolloin pitäjän kaukaisinkin perukka saapuu kirkolle. Kittilässä on kesäkirkko pari viikkoa ennen Jaakon päivää, heinäkuun toisena sunnuntaina.
53. peräkana = veneen peräkärki, myös pohjapuun käyrä peräjatko. Samoin "keulakana".
" nuoskariepu, nuoska = huono vene. Kolarissa: luoska.
" muotkia = vetää vene maata myöten järvestä toiseen.
54. kalakosio = iso kalarove, kori. Lap. kuössi.
" Nostetun käärmeen lähettäminen nostajansa "kaulahuiviksi" on hyvin tavallinen tietäjän temppu.
55. Sauvon maa = Savo.
56. Rajakinastelujen muistona on Kelontekemäjärvessä vielä Rajakivenkari. Kiven sanotaan ennen olleen Lapin ja lannanmaan rajana, Lappi alkoi kivestä pohjoiseen.
57. Kalojensampi l. Kalojenvanhin = mahdottoman suuri kala, on nähty useammassa muussakin Lapin järvessä. Kolarissa: Järvensampi.
59. Taalo = paikkakunnalla käytetty nimitys lappalaisten Stallosta.
60. Lappalaisen ja Stallon välinen ottelu hyvin tavallinen tarina-aihe Lapissa.
" yhtä kalkki = sama se. Tavallinen myöntämistapa näillä mailla.
61. polvipuolellensa = toiselle polvelleen.
65. Tavaton lumen tuiskuaminen ahdisti Vuontisjärveltä pois toisenkin rohkean uudisasukkaan, Vuontis-Heikin, joka viime vuosisadalla siellä yritteli tulla toimeen.
" korvaninkin = korvanikin. Kittilässä tavall. taivutustapa. Niin esim. "kirjaninkin", "sauvaninkin".
66. korvalakk: = lakki, jossa on alas käännettävät korvukset.
" kielo = vanha tavall, peräpohjolainen mitta.
" jokijärämä = syvä tyven jokilaajentuma kosken alla.
67. kuukkahainen, kuukkeli = kuusanka (Perisoreus infaustus).
" Anundi Sarre, rikas Muonion lappalainen, ks. siv. 72.
70. porokaarre, lap. karde = aitaus, jossa porojen erottaminen toimitetaan. Niiden johtoaidat, vuomenot, ovat useinkin hyvin pitkät.
71. jutama-alue - maa-ala, jota lappalainen (t. lappalaiset) porotokkineen vuodet ympäriinsä kiertää, jutaa.
" jutaa, lap. johtet, ks. edell. Myös jalkaisin kulkijat, pitkämatkalaiset "jutavat". "Mitäs meillä hätää, mutta te, jotka olette jutamassa."
" saivo, lap. saivva, ks. lukua "Saivo ja kaltio".
72. valkkopunainen = vaaleanverevä.
" puokkuaitta = pieni aitta kantojen nenässä (Muonio).
72. Tuohikodat, riuvuista rakennetut, tuohella päällystetyt keilakodat olivat entisten raitiolappalaisten asuntoina.
" raitioida = paimentaa poroja.
" raitio, lap. raihte = poropaimen.
73. Ennen rajansulkemista 1852 saivat Suomen ja Norjan lappalaiset vapaasti jutaa laumoineen kahta puolta rajaa.
74. rahakiisa = raha-arkku, lipas, lap. kiisa. Lapinkodan kiisat ovat tavallisesti pyöreähköjä t. pyöreäkulmaisia, sivut tehty ohuesta lautalevystä taivuttamalla.
" porojen lypsinkaarteessa oli lappalaisilla erityiset vasakarsinat, joihin vasat lypsinajaksi suljettiin ja annettiin niille sinne koivunlehdeksiä syötäväksi.
75. väärti = tuttava, kestiystävä, hyvin tavall. vieläkin Lapissa.
" suivakka, lap. tshuöivak = vaalakka poro (Kolarissa suivakko).
" poronkopara = poronsorkka.
" pikkukynsi = sorkan takakynsi, jonka pientä luuta ennen vanhat ukot käyttivät piipunrassina.
" kortto = pilaus, paha silmäys. Käytetään myös kirosanana.
76. jalo = etevä, mainio. Hyvin tavall. Peräpohjan ja lantalais-Lapin sana.
" näökäs = hyvännäköinen, komea.
" kälmi = ovela, viekas, sukkela.
" ottinki = pitkäkäs, pyöreä, leilinkaltainen astia.
" rouvot, lap. rouhko = nahkavällyt.
77. valitko = valkoinen poro.
" "kristitty" = laestadiolaisen uskonsuunnan tunnustaja. He nimittävät itseään kristityiksi ja uskovaisiksi, muita suruttomiksi, uskottomiksi.
78. suota = joukko. Kolarissa: "Iso suota hevosia." Porojoukkoa ei sanota suodaksi.
" väylä = pääjoki. Tornion-Muonion jokivarsien asukkaat nimittävät tavallisesti näitä jokia vain "väyläksi".
79. liikutuksissa oleminen = uskonnollinen hurmiotila, aivan tavallinen laestadiolaisessa uskonsuunnassa.
80. "Valkoinen-Isä", ks. siv. 152.
" kalakaara, lap. kaare — nelikulmainen matala kalakaukalo.
81. kiva = kova, tiukka. Tässä: kimakka.
" paahkilas, myös: paahalas = paholainen. Lappal. kiroussana.
" "Suikkien palas" = jutama-alue, palkinen, jota Suikit poroilleen kiersivät, ja porot saivat palkia.
" juonto = jono.
" räkkä, ks. siv, 98-99.
" rykimäaika, lap. rahkat-aike = porojen kiima-aika, tapahtuu Mikkelin aikoina ja kestää parisen viikkoa.
82. Marakatt-nimisiä lappalaisia esiintyy Enontekiön kirkonkirjoissa 1700:n vaiheilla, samoin Kitti-nimisiä.
83. pirrikota = keilakota.
86. peurakorva = merkitsemätön vasa t. poro, jolla on ehyet korvat kuin villipeuralla.
" vaadin, lap. vaahtsham = täysikasvuinen naarasporo, porolehmä.
87. Lassi Koffelo eli 1760-1840. Jaukat elivät 1700-luvun lopulla. Olli Kurvander eli 1779-1846.
88. kuopa = lyhytvartinen sukka.
" poron vatsalaukku, oikeast. kuninkaankypäri, "tshalmas", jossa maito juoksutetaan ja sittenkuin hera on kaadettu pois, kuivataan.
" juomukaali, lap. juöbmo = suolaheinä (Rumex).
" Porojen lukumäärä merkittiin "pykälyspuihin*, nelikulmaisiin palikkoihin, joissa oli sekä omistajan että raition puumerkki ja vuosiluku. Härät merkittiin reunasta toiseen ulottuvalla pykälällä, "kisuraporot" (naaraat ja nuoret porot) puolipykälällä sekä vasat pisteillä reunapuoleen.
89. lahtiruno, runo, lap. rodno = vaadin, joka ei joka vuosi tee vasaa.
" tolppa = 25 äyrin raha.
91. kietkam, lap. kiedkam — kätkyt, komsio.
93. pissihaukka = hiiripöllö. Saanut nimensä höyhenistänsä ruskeista ja valkeista täplistä, "pisseistä".
94. suommuorra l. suovvumuorra = savupuu, kodan pieljipuita ylhäällä yhdistävä puu; ulottuu räppänäaukon poikitse. Ks. kuvaa sivulla 107, siinä näkyvät käyrät pieljipuut, niitä yhdistävä suommuorra sekä kotariuvut.
" ruijanraanu = paksu, musta- t. ruskearaitainen villainen raanu. Ruijan lappalaiset kutovat niitä varsin yksinkertaisissa raanupuissa ja myyvät Alattion markkinoilla. Raanuja nähdään alhaalla Kolarissa ja Kittilässä asti.
95. roukauskattila = kattila, jossa toimitetaan nuottien ja verkkojen värjäys, roukaus.
" kinnipeski = vanha peski, josta karva on nivonut pois.
" kantosatula = länkien kaltaiset ohuet koivukäyrät, joiden varaan ripustetaan poronselkään kannannainen.
97. hirvas, lap. sarves = kuohitsematon urosporo.
" ajohärkä = kuohittu poro, jota käytetään ajamiseen.
" urakka, lap. orehk = toisella vuodella oleva urosporo.
" vuonnilo, lap. vuönjal = toisella vuodella oleva naarasporo.
" vuorso, lap. vuövers == kolmannella vuodella oleva urosporo.
" Kotakentältä keksivät porot kotaväen vedenheittopaikkoja ja niitä ne nuoleksivat sekä jyrsivät.
99. saulakantekijä, lap. saulaka = poron nenäsaivartaja.
" kurmuntekijä l. pottaposka, lap. kurbrna = poron ihosaivartaja.
101. tolvata, lap. tolvastet = poro tolvaa, juoksee kovasti.
" nulkata, lap. njolkastet = poro nulkkaa, juoksee hiljalleen.
102. taurota = kala keittäessä kypsyy komeaksi ja antaa paljon rasvaa.
103. tauro = kalan makeus ja rasvaisuus. "Tauroa" keitetään niin, että kala paloitellaan kylmään veteen ja pannaan hiukan suolaa sekaan. Sitten keitetään hiljaisella tulella niin kauan, että kaikki vaahto katoaa. Rasva kuoritaan rautakauttaan ja käristetään tulella, ja siihen sitten syötäessä kastetaan tauronutta kalaa.
" Norjan-Lapissa kyllä näkee joissakuissa lappalaistaloissa
"Nuortta-Nasten" (= Pohjantähti).
105. kollostaa = sonnustaa raitoporot peräkkäin toisiinsa kiinni. (Kolarissa:
" lapinkollos" — porot peräkkäin sonnustettu kiinni samaan rihmaan.)
106. "parhaimmuksia" = parhaimpia. Peräpohjassa ja Lapissa kuulee monesti lantalaistenkin käyttävän laatusanojen superlatiivia lappalaiseen tapaan, esim,: "suurimus", "pienimys", "nuorimus".
" varsinaappu, lap. nahppe, ks. siv. 113.
111. veiki, lap. vaike = iltapuhde, klo 4-5:stä 10-11:een illalla.
112. taajoa = leikkiä, telmätä.
" purkapeski = komea peski, tehty pehmeästä vasannahasta, jonka karva ei ole vielä ennättänyt kasvaa pitkäksi ja karkeaksi. Vastakohta "pöykkyri" = karkeakarvainen peski.
113. Nuorten poronvaihto on jo varma merkki naimiskaupan toteutumisesta. Tyttö ja poika vaihettavat keskenään ajokkaita ja sitten lähtevät ajelemaan.
116. sati = saati, saatikka.
" ruveta uskoa tunnustamaan = ruveta "kristityksi" ja ottaa uskonveljiltä synninpäästö.
117. porokiekerö = lumitanner, jonka porot jäkäliä kaivaessaan ovat kokonaan sotkeneet ja tallanneet kovaksi.
119. äijältä otti jo seitsemänsataa (kruunua palkkioksi).
" Seitsemänsataa poroa selällään (oli teurastettuna).
" Onko näissä äijän taljoissa… = seteleissä.
" kalppinokka = pilkkanokka.
" juroa = pysyä liikkumatta, jurottaa. Myös poro juroo, heittäytyy maata eikä lähde liikkeelle millään.
122. Joikauksen selostelu saatu suureksi osaksi Enontekiöstä Salmo Näkkälä järveltä, "Hukka-Salkolta", osa lantaiaismieheltä Mikko Hetalta sekä yhdeltä ja toiselta lappalaiselta ja lannanmieheltä. Joikaukset sekä tässä luvussa että jo edellä olleet on saatu "Hukka-Salkolta", Lassi Ketomellalta, Mikko Hetalta y.m. Kaapin Jounin ja Jounin Niilan joiut ovat inarilaiselta Pikku-Hannun pojalta. Useat joikaukset joiattu suoraan suomeksi, toiset ensin lapiksi, mutta sitten joikaajat sanoneet sisällön suomeksi. Vanhan-Vasaran joikastukset Muoniosta ja Kolarista.
123. Ies-Pieti = Pietari Vasara, Kaaressuvannon lappalainen, Laestadiuksen aikaisia eteviä sananjulistajia, kulki ahkerasti saarnamatkoilla Lapissa ja Peräpohjassa; kuoli 80-vuotiaana viime vuosisadan lopulla.
124. Jounia siinä joiataan, Joikaajan tavall. sanontatapa, tarkoittaa, että joiattavan koko persoona on joiattavana. Ihmistä voidaan joiata, samoinkuin rakastaa, haukkua, vihata.
" elämäkerta = oleminen, toiminta.
" sauva sauvostelemaan = kova menemään, sukkela hiihtämään.
125. raamikas nuotti = komea, uljas nuotti.
126. seppä = mestari, taitava.
127. Orjes-poika = Ruotsin lappalainen. Lap. orjes, oarjes = eteläinen.
128. suhka = suku.
" unipeski = laiska nukkuja.
129. palkistunturi = tunturi, jonka tienoilla porot liikkuvat jäkälämailla, palkivat.
" myötäle, vastale = myötämaa, vastamaa.
" Ounastunturin joikauksessa luetellaan tunturin lakeja sekä kuruja.
133. kolttahirvas = koltalta, Kuollan lappalaiselta saatu urosporo.
" servakka, lap. sarves = hirvas.
" nulppo, lap. nulhppo = sarveton poro.
" hirttyä = kuristua kuoliaaksi. Raitoporo helposti hirttyy, jos se toisten vetäessä kaatuneena laahautuu mukana.
134. lappalaista hoitoa = lappalaista sisältöä, käsityskantaa.
136. ummuksissa = tiedotonna, tainnoksissa.
137. ruukaltaa = kiirehtiä, mennä sukkelaan.
" Inarinniaa ja Kittilän maa. Vanhoissa muisteluksissa mainitaan monesti Inaria ja Kittilää "Inarinmaaksi" ja "Kittilänmaaksi".
" stuorra = suuri.
" rukattaa, lap. ruohttat = laukata, hypätä.
138. Torajaisenautto, autto = metsäinen notkelma, ojanne.
139. sivakkapuoli = yksi sivakka l. suksi. Peräpohjassa ja Lapissa sivakka = suksi.
" Kellostapuli on Lapissa usean korkean, äkkijyrkän vaaran t. tunturihuipun nimenä.
" puohkia = puhkua.
" sana-parilla = parilla sanalla. Tässä: sano vaikka pari tehoisaa sanaa.
140. peräkumppi oikeastaan persekumppi = linnun selkäluu.
141. unimaksa = hauen maksa, jonka alle Haikara oli henkensä kätkenyt (nimitys Kittilän Kelontekemästä).
" näkymätön kyyti = kulkenut näkymättömällä ajokkaalla t. itse näkymätönnä, milloin milläkin tavalla.
142. kitko = käärme. Ks. käärmeen syntyä siv. 157.
" Konttis-raukka, raukka = vainaja. "Raukaksi" sanotaan vain onnettoman lopun saanutta vainajaa, itsemurhan tehnyttä, tapaturmaisesti kuollutta, taikka murhattua; myös entisiä noitia sanotaan "raukoiksi". Mutta tavallisella lailla kuollutta, kunnon ihmistä ei saa sanoa "raukaksi", se lonkkaa hänen kunniaansa. "Meri-raukkoja" ovat taas mereen hukkuneiden vainajain haamut, jotka toisinaan suurien myrskyjen edellä näyttäytyvät.
142. Marjatta = Marketta.
143. "Mitäs mie, kun ei ole hammasta." Väkevällä noidalla piti olla täydet hampaat.
144. rytiä pieksävät = kaislaa syövät ja sotkevat.
145. keppoiset, lap. kiehpes = keuhkot. Sisuskalujen elävältä ottaminen esiintyy useasti Lapin muisteluksissa.
146. marasto = pientä metsää kasvava kivikkoinen pitkä rantatieva, harjanne.
147. Horkkus-pappi tarkoittanee Zacharias Forbusta, joka oli Kemin-Lapin kirkkoherrana 1718-1734.
150. näverinkierrossa = kierukkana pyörien.
" kyynäspäämutka = äkkimutka toiseen suuntaan.
151. Herra-Hannu = Hannu Herraniemi, ahkera metsämies ja karhunkaataja Kittilässä.
152. viehtaripuksut = lammasnahkaiset housut, joiden villa on sisäänpäin.
154. männynlöyhänen = mäkimännyn nopeasti kasvanut pehmeä puuaines.
156. rookata = kohdata.
" koinata = pistellä, sotkea.
" manhonväki = mannunväki, manalaiset.
158. Selostus sanan ja välikappaleen voimasta sekä tietäjän mahdista koottu usean vanhan ukon ja eukon lausumista käsityksistä.
160. pahtaseinä, lap. pahte = jyrkkä kallioseinä.
161. Kurkkionköngäs. "Kurkkio" on Lapissa monen jyrkän, ahtaan ja louhikkoisen könkään nimenä.
" karalatva = kuivalatva.
" naamasarvi, naama, lap. naameh = poronsarvi, jota kasvuaikana keväällä ja kesällä peittää karvainen nahka. Syksyllä ja talvella karisee nahka pois, poro hankaa sarviaan puuta vasten jouduttaakseen puhdistumista.
163. korttoelävä = petoeläin t.m. saastainen eläin.
" jänkäpounu, lap. pouno = iso jänkämätäs.
165. silli = muikku. Kittilässä ja Muoniossa käytetty nimitys.
" pounikko = suuri mättäikkö jängällä t. vuomalla.
166. eno, lap. äno = iso joki, esim. Könkämä-, Lätäs-, Toris-, Poro-, Ronuna-, Kumma- ja Raisineno. Kaikki "Käsivarren" tunturistossa t. sen lähellä.
" lapinrisku = lappalainen hopeasolki. Ks. siv. 173.
" ortti = vanha kupariraha, skilling.
167. pailakkaporo, lap. spailek = nuori poro, jota ei ole vielä opetettu ajoon.
169. kutumarasto = rantamarasto, jonka lähimailla kalat kutevat, Kivijärven rannalla raudun kutumarasto.
" palvoselo = seitoja palvomalla, seitojen avulla saatu poroelo.
170. autsi = syvä tunturikuru, kuilu.
171. palvoskala = seitaa, palvoskiveä palvomalla saata kalasaalis.
" puittiopoika, puittio = apulaispoika nuotan vedossa.
176. Lemminkorsa, korsa, lap. korso = syvä ahdas kuru.
" poronkuu = poronrasva.
177. vuottoraippa, lap. vuöhttaraihpe = vetohihna, joka poron olkavyöstä t. längistä käy vatsan alatse ahkion keulaan.
180. lattiaparsi = lattialankku.
186. Laestadiuksen tietoja maahiaisista ks. esim. Uusi Postilla (Pori 1897) siv. 41, 278, 607 y.m.
" mustaraamattu ja Mooseksen kuudes kirja, luullaan yleisesti olevan kaikilla papeilla sekä salakättä joillakuilla suurilla tietäjillä.
" arinakivet = tulisijaa rajoittavat kivet permannolla.
" tuohiportta, lap. porthe = tuohirove.
187. hiiniä = fiiniä. Kittilässä aivan yleisesti h f:n (v:n) sijassa; niinpä: "hati" (fati), "hiiliä" (tiiliä), "haari" (faari).
189. tuumet = lehmän utaret.
192. Ullatieva Enontekiöllä Ounasjärven, Periläjärven ja Ounasjoen latvan etelärannalla, suuri tievamaa Ounastunturin takana. Nähdään monesti maahiaisia ja maanhaltioita.
" yöhonka = nuotiohonka, jonka tulenloisteessa yö vietetään.
193. Maahiainen, maanalainen j.n.e., hyvin tavall. erämiehen loitsu Peräpohjassa ja Lapissa.
" kraviaiset = hautajaiset, peijaiset.
194. nuorukainen = nuori, poikimaton lehmä.
195. vaaksoa = mitata sormillaan. Vaaksa = peukalon ja etu- l. keskisormen päiden väli, kun sormet ovat hajoitettuina.
199. arina = atrain.
201. höösmanni = kalastusveneen päämies Ruijanmerellä.
" jäkälänpanijat = jäkälän talvivarastoon kokoojat.
" pulimassa = uimassa.
" kolonnäköinen, kolo = kolkko, tyly, hirvittävä.
202. koranus = pahuus, tavall. kiroussana.
203. nuottatauko = nuottaköysi.
204. kellonriesin = kellonkannin.
206. vammojen ja maan pyörryttäjä = henkilö, joka pystyy pyörryttämään vamman ja maantartunnan, niin etteivät ne enää kasva t. pahene, vaan rupeavat paranemaan, pyörtävät.
208. Luvun loppumääritelmät Siikavuopion Johan-Petteriltä.
210. yönpimittäjä = kalevantuli.
" kaamosaika, lap. skabm-aike = auringoton sydäntalven aika.
" kiernata = hangata jotakin, niin että syntyy kitisevä ääni, kirinä.
" "kahtaalle kuutta" = suunta, jossa aurinko on 6:n aikana aamulla ja taas illalla.
212. Käsitys, että revontulet saavat alkunsa Ruijan meren l. Jäämeren läikehtimisestä, on yleinen koko Suomessa, jopa aina Inkerissä asti.
213. saverikko = aisan kiinnityslaite reen jalaksessa. Vitsas = vitsasta väännetty saverikko.
217. paljakka = paljas tunturilaki t. vaaranlaki.
" siljo = sileäksi tallattu kenttä, paikoin myös = kiekerö.
225. Lätäsenon Markkinakummun kirkkosijassa näkyy vieläkin kolme hautakuopannetta.
226. Sirman kesäisistä saarnamatkoista valittivat seurakuntalaiset v. 1716, että kovin on vaikeata kymmenin penikulmin sauvoa hänen venettään koskisia jokia myöten meren rannoille. Valittajat pyysivät vapautusta kesämatkoista, talvella kyllä lupasivat kyyditä.
227. aihki = iso tuuhea petäjä.
228. kupetsi = kauppamies.
229. V:n 1776 markkinoilla joi lappalainen Knut Valkeapää niin että kuoli. Tämän johdosta toimeenpannussa kuulustelussa oli todistajina torniolainen kauppias Ervast renkeineen sekä muuan lappalainen, joka tiesi, että Knut oli ollut siivo ja uskontoa taitava mies, vaikka viinaanmenevä.
" Uijajärvi on pieni tunturijärvi Uijajoen latvoilla, Norjan rajoilla, Lätäsenosta itään. Järveen upotetun ukon nimi oli Uija, ja siitä sai järvi nimensä.
" korvamuru on siian pääntyvessä, ja se on paras paikka siiassa.
" kiiremuru on peuran kaulassa "ensimmäisenä, joka jääpi kaulaan, kun pää katkastaan". Se on kyllä kaikkein huonoin syötävä, mutta Uija-äijällä oli taikana syödä se heti ensimmäiseksi.
230. rantajyppyrä, jyppyrä = jyrkkä kivikkokumpu, voi olla myös korkea jyrkkähuippuinen vaarakin.
234. "Akamellan äijät" = Akamellan vainajat, haltijat.
" puoshaka = palohaka.
236. vaaksiainen = ampiainen.
237. Possokoppa, myös: Possukoppa = Bosekop, Alattio, Alattiovuonon pohjukassa.
" keino, lap. käino = tie.
" jatulintarha l. jatunintarha = pyöreistä nyrkkikivistä ja isommistakin ladottu monisokkeloinen pyöreä tarha, tavataan Pohjanlahden rantamilla ja Tornionlaaksossa metsissä ja vuorilla, jopa Ruijassakin aina Varankivuonon rannoilla. "Vanhat pakanalliset ihmiset siinä käyneet oikeutta, se oli heidän oikeuspaikkansa."
" Jukkasjärven eteläpuolella olevat suuret Lapin pitäjät, Jellivaara ja Jokmok, Luulajan-Lappi, olivat jo Luulajan kauppiaiden markkina-aluetta.
238. Tunturien "päiväpuolesta" ja "yöpuolesta" puhuvat lappalaiset monesti muisteluksissaan ja vanhoissa lauluissaan.
" huutonimi = sukunimi. "Huutonimi on se, miksi ihmistä käsketään."
242. Jabmemiella = kuolleittentieva. Jabme = kuollut.
" roskat = kalmanmullat.
243. Kätilö on Koutokeinossa pikku lääkärinä, antaa rohtoja ja patenttilääkkeitä.
" Mavukan Aslak on kylän toinen "lääkäri", rikas kotalappalainen.
248. Lars Hetan poikia elää vielä neljä: muuan Lahpulompolossa, kaksi Trondhjemin hulluinhuoneessa ja muuan Koutokeinossa, ja hänkin "on kans puolihullu, akkaansakin tervalla paistaa".
250. saajo = metsäinen saareke jängällä t. vuomalla.
253. hirsileippo = hirsiaidan salvostettu hirsien pituinen osa.
254. Muuan Akamellan tuuliviiri on vielä Matinlaun talossa, Ylimuoniossa tuuliviirinä. Sanotaan siinä olevan vuosiluvun 1694.
" Olli Puranen oli synt. 1740, kuollut 1700:n lopulla t. 1800:n alussa.
" "uskonsilmän" muisteli Purasen isäntä katsoneen länteen päin.
" Vuopio ollut rakentamassa m.m. Muonion kirkkoa 1817 ja Kolarin kirkkoa 1819.
" Parkajoki on Ruotsin puolella Muoslompolossa. Samasta talosta oli kotoisin kuulu laestadiolainen saarnaaja Parka-Heikki.
255. rautakrookki = rautahaka.
" arkun t. vainajan suulleen kääntäminen vainajan pysyttämiseksi haudassaan on ennen ollut yleisenä tapana.
" Muonionalusta, Ruotsin puolen pitäjä Muonion kohdalla.
Viitteet:
[1] Salmijärven kalakentältä oli kerran löydetty vanha laudankappale, johon oli puukolla leikattu vuosiluku sekä nimi, KUKKOLA.
[2] Äkäslompolossa oli ennen vanha aitta, jonka seinään Tanelin poika, Mikko, oli puukolla leikannut: MIKKEL TANELIN POIKA W 17…
[3] Kurtakon seuduilla samaan aikaan asusteli lappalaisia karjoineen. He lypsivät porojaan Teuravuomalla ja panivat maitoa kuivamaan metson- ja koppelonkupuihin. Maitoa sanottiin kurttamaidoksi, ja säilytettiin sitä saarella aitassa, ja siitä on Kurtakkojärvi ja kylä saanut nimensä.
[4] Vanhoissa kirkonkirjoissakin on järven nimenä Taponjärvi.
[5] Kurun Pekka eli vv. 1791-1857.
[6] Ylioppilas M. Häyrysen muistiin merkitsemä.
[7] Lappalaisten itse käyttämä kotipaikka-määritelmä. Norjan Lapin Aitjärven tunturituvan vieraskirjassa näemme esim. porolappalaisten Mathis ja Aslak Skummin sekä Henrik Speinin merkinneen kotipaikkasarakkeeseen: "alle fjeldene".
[8] Pöyrisjärven tienoilla on seuraavat kotakunnat: Tuomas Näkkäläjärvi, yli 80-v. ukko eukkoineen; Tuomaan Antti, "Vilkuna", edell. poika; Tuomaan Isko, "Iskuna", ed. veli; Iskon Antti, "Kannirainen", 1921 kuolleen Iisakki Näkkäläj:n poika; Iskon Jussa, "Pintapoika", ed. veli; Iisakki Näkkäläjärven perikunta: Isko, Anni ja Saara; Proksin Elli, Juhan-Erkki Proksin leski; Heikki Magga, Pierkkujärven puolessa; Niila Proksi, ed. poika, samoilla mailla; Jussa Salomoninp. Näkkäläjärven Raaskaltiolla. — Porojärven ja Kilpisjaurin puolessa: Tuomas Labba; Jouni Labba; Pierra Labba; Antti Kalttopää; Niila Kalttopää; Pierra Kalttopää; Maarit Valkeapää, Jussa V:n leski, Vasara-sukua; Antti Palojärvi; Pierra Vasara; Aslak Juuso; Niila Tornensis; Pierra Tornensis. Tornensikset hiljakkoin Koutokeinosta muuttaneita.
[9] Muita pororikkaita: Iskon Antti, 500; Iskon Jussa, 400; Niila Magga, 400; Tuomas Labba, 350; Antti Kalttopää, 350; Jussa Kalttopää, 250; Aslak Juoso, 200; Tuomas Näkkäläjärvi 200,. — Lappalainen ei kyllä koskaan tarkoin ilmoita sivulliselle porojensa lukumäärää. Menee poro-onni. Eikä lappalainen itsekään tiedä aivan tarkoin karjansa päälukua.
[10] Enontekiöläinen sanoo Ounis eikä Ounas. Niin Ounistunturi, Ounisjärvi ja Ounisjoki.
[11] Kerran sentään Salkko pelastui Alattion putkasta, tuttavat puhuivat hänen puolestaan poliisille, että antaa Salkon nyt vähän iloita, kun häneltä on vasta akkakin kuollut.
[12] Enontekiön Peltojärvellä eli Päiviöitä 1600-luvun lopulla.
[13] Sodankylän nimismiehinä on ollut kaksikin "Matliinia". S. Mathlein 1700-luvun lopulla ja tämän poika B.J. Mathlein 1800-luvun alussa.
[14] Missä minun härkäni… ohjakseni… ahkioni… rasiani… lakkini… kintaani… kirveeni… puukkoni.
[15] Meri aaltoaa läikytellen.
[16] Missä on suuri kalani, joka minut ottaa?
[17] Anna minulle kaloja, niinkuin olet ennenkin antanut, minä voilla voidan sinut.
[18] Todistuksena siitä, että lappalaiset vieläkin uskovat vanhaan palvoskiveensä, on se, että kun kivi äskettäin aiottiin kuljettaa Helsingin Kansallismuseoon ja Koutokeinon viranomaisiltakin saatiin jo lupa, eivät lappalaiset luovuttaneetkaan jumalaansa. Pelkäsivät menettävänsä kalaonnensa Kilkkasjaurissa.
[19] Pojat menivät tauvoitta, pojille vien taukoja. (Kittilän ukon lappia.)
[20] Etpä, p—a, pala nyt, kyllä olet huono, kun et pala!
[21] "Rounaja", sanovat nykyään monet rajaseutulaiset, kun taas toiset sanovat "Rounala". Kuuleepa jonkun sanovan "Raunala", joka näistä lienee alkuperäisin muoto. Tässä muodossa on nimi A.G. Böehmin kartassa v:lta 1776, ja Tuneldin maatieteessä v:lta 1762 on kirjoitettu "Raunula".
[22] Edellisessä kellossa on kirjoitus: "Under konung Carl XII segersamma regering är denna klocka guten tili Enotäkis församling i Torneå Lappmark med allmogens egen bekostnad annå 1706." Ja jälkimmäisessä: "Kappalainen Henric Ganander ynnä emändäns Catrina Tornbergin ovat tämän Enontekemähän lahjoittaneet 1744" — "Math. 26:41: Valvokat ja rukoilkat. — G. Meyer. T.E.C. Holmie."
[23] Vanhain muistelusten mukaan pitäisi kirkkokummulla, Kuonnajärven rannalla, ennen olleen Enontekiä niminen talo, josta sitten kirkko ja markkinapaikka sai nimensä.
[24] Sotaniemellä kerrotaan ennen soditun. Vihavenäläisten pelosta rakennettiin pappilakin jokien väliselle niemekkeelle, johon ei leveiden suvantojen ylitse mistään kohdasta päässyt kahlaamalla.
[25] Kerrotaan olleen arkkiviisuissa laulettu suuri Tornionjoen tulva, "Keksin tulva", joka tapahtui keväällä 1677.
[26] V:n 1681 käräjillä sakotettiin Sirmaa 6 mk. siitä, että oli syyttänyt erästä eukkoa, Elli Jaakon tytärtä, noituudesta. Elli kun oli ollut avustamassa Sirman vaimoa, Kaarin Eerikintytärtä, synnytyksessä ja siinä noitakonsteillaan tuhonnut lapsen.
[27] Käräjillä 1681 tuomittiin Sirma Maunu Martinpojan haukkumisesta ja pieksämisestä maksamaan sakkoa 18 markkaa "sölvermynttiä". 1682:n käräjillä riiteli Sirma saman nimismiehen kanssa niityistä.
[28] Rounalan kelloon valatti Ganander kirjoituksen: "Vanha Rounalan kello uudesti valautettu ja enätty H. Gananderin huolen pidolla 1744." — Lapista muutti Ganander 1744 Siuntioon ja kuoli siellä 1752. G:lla oli tekeillä suuri hebreal.-ruotsal.-suomal.-lappalainen sanakirja sekä lapin kielioppi. Edellinen ei kyllä valmistunut, jälkimmäinen ilmestyi 1743.
[29] Erik Grape oli Köngäsen ruukin perustajan Arend G:n jälkeläisiä, synt. 1755, ja oli jo Upsalassa opiskelemassa ollessaan saanut 1777 stipendin lapinkielen oppimista varten.
[30] Jo 1688 Sirma puuhasi koulua Rounalaan ja Enontekiöön. Grape piti erikoista huolta Lapin kouluista ja niiden opettajista, katekeetoista, toimitti m.m. sukulaisensa, Johan Arend G:n katekeetaksi.
[31] Vainajain hautaamisesta määrättiin m.m., että ruumiit oli peitettävä ainakin kyynärää paksulla multakerroksella.
[32] Mannajärvi on sitten vielä, ainakin L.L. Laestadiuksen aikana, ollut Kaaressuvannon pappien yksinoikeutettuna kalavetenä.
[33] Sama enkelinpää on nykyään Enontekiön kirkossa sakastin oven yläpuolella. Kuparilevyn sanotaan olevan Kaaressuvannossa "Koulun Ingeborgilla". Hukkunut tyttö lienee ollut Grapen vanhin tytär, Gretha Stina, joka oli syntynyt 1788 ja kuoli 1797.
[34] Sirman leski, Kaarin Eerikintytär, kuoli 90 v. ikäisenä 1734 ja haudattiin Enontekiön kirkkokumpuun.
[35] "Nenättömän Heikin apaja" on vieläkin Könkämäenossa Markkinasuvannon ja Maunun välissä.
[36] Tässä on Herr'-Vuolevi saarnannut, tässä aion minäkin… (saarnata).
[37] Älkää minua jättäkö tuon p—een haltuun.
[38] "Koulupappeina" olivat: M.A. Kolström 1826-34, Emanuel Kolström 1834-49, H. Krank 1850-52. — "Manne Kolström oli kova saarnamies, ja kyllä se koulasikin."
[39] Koutokeinon ensimmäinen pappi oli Anund Curtilius (1674-1675), joka asusti Maasissa, sitten oli Johan Tornberg vanhempi (1676-1681), asui alussa myös Maasissa, myöhemmin Koutokeinossa. Muutti täältä Jukkasjärvelle. Tornbergin jälkeen tuli Anders Tornensis.
[40] Lappalainen Anders Tornensis esiintyy Enontekiön Palojärvellä 1750-luvulla.
[41] Useimmat näistä suvuista esiintyivät Enontekiön vanhimmissa kirkonkirjoissa jo 1700-luvun alussa.
[42] Hevosia oli Koutokeinossa takavuosina vain kolme, nyt lienee jo kymmenkunta.