KOLMAS KUVAELMA.
Liisa (on herännyt ja katselee ympärilleen, löytää marjatuokkosen ja nykii Lauria): Lauri, Lauri, heräähän toki! Minä olen löytänyt suuren mansikkatuokkosen!
Lauri (unisena): Minä näin juuri niin kaunista unta. Mitä sinä sanoit?
Liisa (näyttäen hänelle tuokkosta): Kas, mitä minä olen löytänyt!
Lauri: Mistä ihmeestä?
Liisa: Ajatteles, se oli ihan minun vieressäni, kun heräsin!
Lauri: Nyt voimme juhlia. Minäpä laitan sinulle pienen oksan, että voit syödä sillä marjoja. (Nousee ja aikoo lähteä oikealle; löytää mustikkatuokkosen.) Mutta täällähän on toinenkin tuokkonen! Ja aivan täynnä mustikoita!
Liisa: Mitä? (nousee ylös.)
Lauri (näyttäen tuokkosta): Etkö näe? Ja ihan täynnä mustikoita! Eläköön! Nyt me voimme kuin kuninkaat! Syö sinä omasta tuokkosestasi, niin minä pidän huolen omastani. (Taittaa pienen oksan ja antaa siskolleen.) Kas tässä! (He syövät.)
Liisa: Merkillistä kun emme heti huomanneet marjatuokkosia!
Lauri: Niin se oli tosiaankin ihmeellistä! (Keskustellessaan kulkevat lapset vähän vasempaan.)
Liisa (huomaa lähteen): Ja tuossahan on mitä kirkasvetisin lähde!
Lauri: Ja tuossa tuohinen nappu! Minä juon heti! (Juo.)
Liisa (istuutuu Laurin viereen): Anna sitten nappu minulle. Äläkä vaan juo kaikkia, Lauri.
Lauri (juotuaan): Tässä on! (Antaa napun Liisalle, joka juo. Lauri siirtyy keskelle näyttämöä.) Tiedätkö mitä, Liisa? Nyt tunnen itseni niin reippaaksi, että voisin kävellä vaikka sata peninkulmaa. Enkä minä pelkäisi, vaikka kaikki metsän pedot hyökkäisivät kimppuuni!
Liisa (on juonut ja tulee Laurin luo): En minäkään.
Lauri (matalammalla äänellä): Kuule, Liisa, kun tulemme kotiin, sanomme isälle ja äidille, että eksyimme metsässä.
Liisa: Mutta jos he saisivat tietää asian oikean laidan.
Lauri: Mutta ei kukaan ole nähnyt meitä täällä saloseudussa.
Liisa: Mutta mitä me vastaamme heille jos he kysyvät, missä me olemme viipyneet näin kauan? Lauri (miettiväisenä): Sanotaan, että me paimensimme lehmiä haassa.
Liisa: Sen me teemmekin.
Noidat (ensin kauvempana metsässä, sitten lähempänä): Hahah hahahhah hihhihhih hohhohhohhohhoo.
Liisa (peljästyneenä): Mitä se on? Lauri, mitä se on?
Lauri (myöskin peloissaan): Niin, mitä se on?
Liisa: Kunhan eivät vaan noidat olisi liikkeellä!
(Noidat tulevat hyppien ja käsivarsiaan heiluttaen joka suunnalta.)
Lauri: Tuossa ne tulevat.
(Lapset painautuvat tuskaisina toisiinsa.)