18. RUNO
vv. 2-6. Kolmatta ansiotyötänsä (k. VIII: 102-108) Väinämöinen ei kyllä ollutkaan oikein täytetyksi saanut, sillä tämä oli uusi pursi (k. XVI: 4), lähtee kuitenkin onneansa koettamaan.
v. 4. Kassapäätä.
vv. 7-14. Kosiomatkalle lähtiessänsä piti kaikki parhain päin koristaa.
v. 44. Purren haltialta.
v. 65. Salmilta, joissa saksat eli kauppiaat laivoillaan kulkevat.
vv. 78-80. Ensimäisessä vastauksessaan Väinämöinen vertasi neittä loheksi, toisessa hanheksi ja tässä kolmannessa muistuttaa sodasta, joka ehkä oli tarjona Pohjolaan päästyänsä.
vv. 81, 82. Säärivarsi oli muinaisaikoina korkeuden mitta ja samoin polviki. Muita mittavertoja olivat: kynnen mustukainen, kynsi, sorminivel, sormi, peukalo, syrjäkämmen, vaaksa, kyynäsvarsi, kirves-, keihäs- tahi sauvan varsi, syli jne. Korkeusmittoja tavallisesti osotettiin pystössä olevilla, pituusmittoja maassa makaavilla esineillä.
v. 91. Jouset valmiina keulassa, jossa ensin tarvittiinki.
vv. 109-111. Lapset ja muutki, kun ovat jotain erinomaista tietävinänsä, useinki alottavat puheensa kysyen: "mitä annat, niin sanon — — —". Semmoinen palkan kysyntä on kuin kehotteena saamaan toista tarkemmin kuulemaan.
v. 134. Hietaisia rantoja.
vv. 139-148. Sen-aikuisen sivistyksen todistus; k. X: 261-266.
v. 166. Koira nimittäin haukkui siellä.
vv. 167, 168. Kun itse mitään ei nähnyt eikä kuullut, niin alkoi tarkastella sinnepäin, kunne koiran nenä osotti.
vv. 171-174. Meri tahi joki oli sulana, vaikka rannoilla oli lunta rekikeliksi.
vv. 187-192. Pihlajasta tulessa taisi pihkua punaisempaa tahi valkeampaa nestettä; edellistä tässä verrataan vereksi. Löytyi kyllä muitakin arpakeinoja, joiden avulla tulevista tahi muista tietämättömistä asioista pyydettiin selkoa; k. XLIX: 33-36.
vv. 197-200. Meden vuotaminen oli oudompi tapaus, jonka Suovakko kuitenki tiesi selittää. Sama Suovakko taisi olla joku kulkuakka. Jos olisi Suomakko tahi Savakko, niin sana merkitsisi Suomen tahi Savon akkaa.
v. 216. Olutta silloin pidettiin jokapäiväisessä elämässä, sillä vieraita varten sitä ei nytkään ollut tietty panna.
vv. 218, 219. Lienee tapana ollut tytön mielisuosionsa osotteeksi kosijalle olutta tarita.
vv. 221, 222. Kosiolahjoja.
vv. 225, 226. Osottaa tyttöin mieltänsä myöten saaneen valita, kenen tahtoivat. Mutta kun silloinki moni tyttö vanhempainsa kehotuksesta taisi rikkaan kosijan rakkaan sijasta ottaa, niin sitä kehotusta tahi yllytystä sitte jälkeenpäin, kun katui kauppaansa, vertasi myymiseksi, josta muutamat ovat päättäneet, vanhemmilla tapana olleen myydä tyttärensä miehelle.
v. 234. Teräs- tahi rautanavoista pyöriville ja rautavanteisille teloille.
vv. 237, 238. Kiiruhti kysymään, ennenkun Ilmarinen ennätti paikalle. Sanoista ikuinen ystävä, kainaloinen kana j.m. voisi päättää naisten tilan niinä aikoina ei olleenkaan niin kovan, ylenkatsotun ja orjallisen, kun moni sen on luullut olevan.
vv. 241-244. K. VIII: 101-108.
vv. 247-254. Kokee kaartelemalla vastata; k. vv. 2-6, muist.
vv. 256-266. Tyttö, kun ymmärtää Väinämöisen ei täyttäneenkään määrätyötänsä, kieltää lähtevänsä hänelle, ja laskee lisäksi muutamia komppasanoja vastaukseksi Väinämöisen kehumiselle purrestansa.