ERIK GUSTAF GEIJER (1783—1847)
Yötaivas.
Yksin ma eespäin tietäni kuljen, pitenee matka pitenemistään; maalini kauas kätkeytyy. Päivä jo painuu. Yöllisen taivaan ikuiset tähdet kohta ma nään.
Mutta en valita, päivä jos poistuu, lähenevää en yötä ma kammoo. Rakkaus, halki maailman käyvä, vuodatti säteen sieluuni myös.
(Suom. Lauri Viljanen)