II.
Sanoja ammoin opin vihaamaan ja rakastamaan elämää. Luo maan ma painausin, sen imin voimaa vankkaa. Niin satoi taivas meille yötä sankkaa; sanoja kaksinkerroin vihaan nyt.
Tää kansa pohjan kunniaksi luotiin, se pakenee, kun suuri hetki suotiin, sanojen takaa turvan etsii nyt.