LÄHTEELLÄ
Ruotsinkielisestä: "Jag sitter källa vid din rand" (1).
Sua, lähe kaunis, katselen
Likellä vettesi,
Kuin pilven varjot vaeltavat
Kuvastimessasi (2).
Kah tuoll’ on pilvi loistava,
Ihana, kaunoinen;
Jo lähti pois pakenemaan —
Hyvästi varjonen!
Taas tuossa toinen kullallaan
Kuvoaa taivahan;
Se ei pitemp’ – iällinen
Jo lähti matkahan.
Kah vielä muuan (3) hirviä
Hias kulullehen;
Woi siirtyisitkö sievemmin
Jälestä toisien!
Wain näitä katsellessani
Mä muistan mieltäni,
Kuin monta kullan loistoa
Jo siirtyi siltäki.
Kuin pilvet paksut, synkiät,
Sitäi’ pimittivät,
Yhtäkkiähän nousivat,
Hitaasti lähtivät.
Waan jospa kuinkin kulkivat,
Ne eivät outoja:
Ne tyhjiä kuvaamia
Ja pilven varjoja.
Ne mieli raukan kuitenki
Moneksi muuttavat;
Woi koskastapa varjojen
Walehet loppuvat!
E. Lönnrot
(1) Wähän toisellainen on tämä laulu "Maamiehen Ystävässä"
N:o 15, v. 1844.
(2) Peilissäsi.
(3) Muutama, joku, eräs.