II.
Oi jos saisin, vilpas tuuli,
Seurassasi kuljeskella!
Oi jos niityn kukkasia
Kanssas saisin tuuditella!
Illan tullen ruusun luota
Vilppahana kiiteleisin
Lähteen luokse lemmikille
Tuoksusuudelman mä veisin.
Sitten hiljaa hyväileisin
Unta näille rakkahille —
Illan rusko hohtoansa
Valais lännen reunuksille.
Uneen uinahtaisi rakkaat,
Suviyön näin lepäjäisi,
Kunnes säteilevä koitar
Taasen heitä herättäisi.
Vilpas tuuli, oi jos saisin
Seurassasi kuljeskella!
Oi jos niityn kukkasia
Kanssas saisin tuuditella!