SUKKAMIELEN KOSTO.
Lähteen luona tuoksussansa
Kukkaskenttä lainehti,
Siellä yksin vuoteellansa
Sukkamieli uneksi.
Riemuin poika lauleskeli
Lehdon viertä kulkeissaan,
Laitumella toitotteli
Paimentyttö torvellaan.
Kukkasissa nukkuvainen
Niiden riemuun heräsi.
»Kostan vielä!» jumalainen
Suuttuneena uhkaili.
Sipsutteli poi'an luokse,
Hänet lehtoon johdattaa —
Laitumella tyttö juoksee —
Poika myöskin sinne saa.
Kuule kummaa! toitotukset,
Laulut raikkaat vaikenee —
Hiljaan kahden huokaukset
Salaiset vaan kohoilee.
Voiton hymy huulillansa
Sukkamiel' taas uneksii,
Kukkaskenttä tuoksussansa
Ympärillä lainehtii.