IV.
Rdiger'iä ja hänen upseereitaan tämä kirje hämmästytti. Hehän odottivat kirjettä, joka ilmoittaisi aseenheiton ajan ja paikan.
I:sen armeijaosaston Görgey lähetti mahdollisesti saapuvia itävaltalaisia pidättämään. III:s ja VII:s osasto seisoivat reservinä. Soborsin'ista tuotiin Szakács'in toiset kymmenentuhatta miestä ja kaksitoista kanuunaa ja Elokuun 12 p:nä aamunkoitteessa mentiin Rüdiger'ia vastaan.
Görgey, Szakács ja kenraalit olivat keskellä, ratsain.
Kun Rüdiger'ia aamulla herätettiin, sanoi hän:
— Ne siis kuitenkin hyökkäävät? No, se on kauniimpaa kuin jos antautuisivat.
Sitten ratsasti hän joukkonsa luo, joka jo seisoi sotajärjestyksessä. Översti Krulev tarkasti suurella kaukoputkella etäällä tuskin näkyviä unkarilaisia.
— En ymmärrä. He asettavat kanuunansa. Ketä aikovat noin kaukaa ampua?
Seuraava silmänräpäys antoi vastauksen. Hirmuisella sähinällä tuli pommi ja iski Olga-rykmentin keskeen. Koko rykmentti alkoi hajota. Viisikymmentä miestä kaatui kuolleina ja haavoittuneina. Vasemmalta iski jalkaväkeen viisi kuusi pommia ja teki äärettömiä aukkoja rykmenttien lujaan rintamaan.
— Kanuunat esiin! — ärjäsi Rüdiger.
— Näin kaukaa se on mahdotonta, — vastasi eräs tykistönöversti.
— Mikä heille on mahdollista, on meillekin, — karjui kenraali.
Käsky on käsky. Venäläiset kanuunat alkoivat ampua. Kymmenen minuutin kuluttua puolet vaikenivat.
— Mitä teette, koirat? — huusi Rüdiger, ratsastaen sinne korskuvalla ratsullaan.
— Puolet miehistöstä on kaatunut — vastasi översti, joka verisenä venyi kanuunallaan.
— Joudu, Vladimir, kasakat hyökätkööt, lakaiskaa pois ne konnat!
Ajutantti laukkasi pois ja parin silmänräpäyksen kuluttua neljä rykmenttiä kasakoita riensi hyökkäykseen helvetillisellä jyrinällä. Torvet rämisivät, kasakkain voimakas kuorolaulu kajahteli.
— Jumalan ja tsaarin nimeen! — huusi Rüdiger ja teki ristinmerkin.
— Minä heitän husaarit heidän eteensä -huusi toisella puolen Görgey, nähdessään tämän rajuilman kentällä lähestyvän.
— Heitä olisi sääli — vastasi Szakács. Székelyit vetäytyivät enemmän yhteen ja seisoivat kolmikertaisessa rivissä. Kun kasakat olivat tuhannen askeleen päässä, kuului yksi ainoa korvia särkevä pamaus. Kaikki kolme riviä olivat laskeneet laukauksen. Heti senjälkeen seurasi toinen yhteislaukaus, kolmas, neljäs, viides, kuudes… kanuunat lennättivät kartesseja vuorelta… Ja kuudestatuhannesta kasakasta palasi kaksisataa takaisin.
Rüdiger itkien, kiroten, rukoillen ajaa joukkoaan eteenpäin. Rohkeimmat pääsivät vain sadan askeleen päähän unkarilaisista, muut syöksyivät suin päin takaisin. Veriset ryysyt peittivät koko kentän; se oli koko jäännös loistavasta sotajoukosta. Rüdiger'in veivät upseerinsa puolihulluna sotatantereelta.
Unkarilaiset kenraalit katselivat kauhulla helvetinkoneitten vaikutusta.
Silloin sanoi Szakács Görgeylle:
— Herra kenraali, nyt voitte laskea husaarit heidän päälleen. Me taas menemme Haynauta vastaan.
* * * * *
Näin olisi voinut tapahtua, jos joku unkarilainen v. 48 olisi keksinyt
Mannlicher-kiväärin, Uchácius-kanuunan ja niihin kuuluvan ruudin.