Kolmas kohtaus.
Metsä.
(Silvia tulee ja rosvoja.)
1 ROSVO.
No, tulkaa, tulkaa! Olkaa huoletonna,
Me viemme teidät kapteenimme luo.
SILVIA.
Tuhannest' olen muusta vauriosta
Tämänkin oppinut jo kärsimään.
2 ROSVO.
No niin, pois hänet viekää.
1 ROSVO.
Miss' ylimys, jok' oli seurana?
2 ROSVO.
Jalalta oli liukas, pääsi pakoon;
Hänt' ajaa takaa Mooses ja Valerius.
Vie sinä tämä lännenpuoleen metsää
Luo kapteenin; me tuomme karkurin.
On metsä miehitetty; kiinni joutuu.
1 ROSVO.
Mua kapteenimme luolaan seuratkaa.
Ei mitään vaaraa: hän on kunnon mies,
Hän ei käy naista koskaan liian liki.
SILVIA.
Oi, Valentin, sun tähtes kärsin tään!
(Menevät)