HIERONYMUS.

Sun irti päästin kerran.
Kiitokseks herjasit mua ynnä kuvaa Herran.

LARSSON (etenee yhä; Hieronymus väistyy).

Antaudu!

HIERONYMUS (vetäen estin uuden pistoolin).

Huovi pois!

Sa näytät hampaitas.

HIERONYMUS (uhaten aivan portin vieressä).

Sua pyhät rangaiskoot!

Ma kiitän toivostas.

(Molemmat katoavat portin taa. Kuuluu laukaus. Hieronymus tulee jälleen näyttämölle; Larsson, oikea käsi hervottomana ahdistaa häntä ympäri pihaa.)

LARSSON (miekka vasemmassa kädessään).

Voit, kissa, kynsiä, mut varo koiraa tätä.