KUNINGAS.
Kyllin. Te, luutnantti, rivihin takaisin astutte. Nimenne pyyhitään pois kaartin joukoistani. Te, neiti Emmeritz, rukoilkaa loppuani kopissa vankilan. Väkenne, vannon ma on opetettava kuninkaan murhista. (Mennessään Liljelle.) Huomenna seitsenkymment'!
LILJE.
Tuhat käskekää!
KUNINGAS (katsoo häneen terävästi).
Eversti, höllässä on harteillanne pää!
(Katoaa nopein askelin vasemman puolisen alkovin taakse.)
LILJE (pudistaen päätään).
Nyt raivoo leijona.