XIV.
Jälkimaininkia.
1872 vuoden valtiopäiville annettiin armollinen esitys "kreditivilainan osoittamisesta hädän-aputoimia varten katovuosina tahi muihin erinomaisiin tarpeihin." Siinä sanotaan, että kovina katovuosina, semmoisina kuin olivat 1862 ja 1867, oli ollut pakko ottaa ulkomailta kreditivilainoja, joita voitiin saada ainoastaan sangen raskailla ehdoilla. Sentähden ehdotetaan, että Suomen pankista määrättäisiin yhden miljoonan kreditivi, jotta viljakatojen sattuessa tahi muiden erinomaisten tarpeiden ollessa voitaisiin joutuisasti ja turvaumatta rasittavaan ulkomaiseen lainaliikkeesen, heti käydä hädän-aputoimiin, jotka lienevät tarpeen vaatimia. Kreditivi olisi takaisin maksettava viimeistään kolmen vuoden kuluessa ilman korkoa tahi muuta maksua.
Esitystä käsitteli valtiovaliokunta. Mietinnöstä käy selville, että armollisen kirjeen kautta 24 p:ltä Syyskuuta 1867 oli säädetty perustettavaksi väestön auttamiseksi erityinen "hädänapu-rahasto", johon määrättiin annettavaksi:
ulkona olevat lainat puhtaassa rahassa ennen otetuista kreditivilainoista …………….. 1,060,000 samaan kreditivilainaan kuuluvaa puhdasta rahaa …………………………………. 56,000 ulkona olevia viljalainoja valtiorahastosta… 3,322,000 yleisen valtiorahaston viljansaamiset rahassa. 424,000 ja puhdasta rahaa……………………….. 1,520,000
Summa 6,382,000
Sittenkun tästä rahastosta oli takaisin maksettu Rothschildin kreditivi 5,529,150 markkaa ja muihin rahastoihin 1,100,000, oli hädänapu-rahastossa Joulukuun 1 p:n 1871 seuraavat varat:
puhdasta rahaa ………………………… 12,000 viljaa raha-arvossa…………………….. 1,162,000 ulkona olevia viljalainoja rahassa……….. 993,000 saamisia puhtaassa rahassa………………. 163,000
Summa 2,430,000
Maksamatonsa velkaa oli rahastolla Sm. 400,000; joten todellinen säästö teki Sm. 2,030,000, josta kuitenkin joku osa oli epävarmoja saatavia.