[6] Inbergin kartassa suunta on toisin, mutta varmaan väärin merkitty, jonka voipi siitäkin päättää, että Paanajärven asema ei ole oikea. Sillä kartan mukaan tulee Suopassalmelta Paanajärvelle noin 3 penik. ja sieltä Usmanalle lähes 10, kun taas kansa lukee edellisen välin 4:ksi ja jälkimmäisen 8:ksi penikulmaksi — joka luku tuntui jotenkin oikealta.
[7] Muistikirjassani on tämän nimen jälestä sulkumerkkien välissä Samo, joka siis lienee ollut miehen suomalainen nimi(?).
[8] Tätä kylää Inbergin kartta nimittää "Usmanalaksi", mutta sitä muotoa tai siitä johdettuja en kuullut milloinkaan. Tavalliset muodot olivat: Usmanalla, -lta, -lle, ja pari kertaa kuulin selvään muodon "Usmanan kylä", josta paikan nimeksi tulisi Usmana. Epäilemätöntä on kuitenkin, että kylä on saanut nimensä koskesta, ja se taas nimensä siitä höyrystä, usmasta, joka sen päällä näkyy.
[9] Liittokuntiin varakas isäntä arvatenkin yhdistää myöskin renkinsä.
[10] Pää-ostotavaran, ketunnahkojen, kaupan suhteen vallitsee itse asiassa sama turvattomuus niiden sääntöjen johdosta, joihin tämä kauppa on sidottu. Nahkoja saadaan nim. tuoda ainoastaan Pietarin tullikamarin kautta, ja ilmoitus on senaattiin ja Pietariin tehtävä vuoden kuluessa tuotavasta määrästä — että nähtäisiin, paljoonko tuonti nousee ja tuleeko mikään tulli kysymykseen; sillä 10,000 punaista ketunnahkaa saadaan Suomesta vuosittain tullitta tuoda Venäjälle, kun niitä seuraa todistus, että ne ovat Suomesta kotoisin, mutta sen yli menevästä määrästä on maksettava tulli. Näitten sääntöjen hankaluus houkuttelee varsinkin pohjoiskarjalaisia yrittämään saada nahkakuormansa kutakuinkin pian rajan tuolle puolen; mutta pitkin rajaa väijyy takavarikon aikeilla maapoliisi — ei Venäjän, niinkuin luonnollista olisi, vaan Suomen — joka aina väliin sieppaa kuorman ja saattaa sen omistajan häviöön.
[11] Vienanmeren länsirannikko Kannanlahdesta Sumaan on noin 40 penik. pitkä, ja siinä ovat seuraavat kauppalan- tai kaupungintapaiset paikat: Kannanlahti samannimisen 10 penik. pitkän soukanlaisen lahden pohjassa, Imandrasta juoksevan Nivajoen suussa, Näsiä (Knäsöi) ja Kouta, jälkimmäinen Tuoppajärvestä lähtevän Koutajoen suussa, Kieretti, Kannanlahden suussa, vastapäätä Vielijoen suussa lahden itärannalla olevaa Umbaa, Kemi 19 penik. etelämpänä Kierettiä, Sulku ja Sorokka, jälkimmäinen Uiun- (Viegi-) joen suussa, noin 5 penik. etelään Kemistä, sekä Suma, Sorokasta 5-6 penik. kaakkoon päin.
[12] Uskonnollisista syistä vangittuja kuulimme luostarissa olevan kuusi henkeä. Sotamiehiä 20.
[13] Kun toista päivää luostarissa ollessamme satuimme rannalla seisomaan, juuri kun toinen luostarin höyryistä, Vienasta tullen, laski rantaan, kuului laivasta hyvin selvään ja puhtaasti huuto: kukkokiekaa! Tietysti luulimme tätä kukon ääneksi; mutta maihin astuvista, sivutsemme kulkevista pyhiinvaeltajista muuan ryysyinen raukka juuri kohdallamme nosti tuon huudon uudestaan, joten lienee varmaa, että ensimmäinenkin huuto oli hänestä lähtenyt. Oliko hän mielipuoli — vai petturi?
[14] Nimittäin säälistä ja surusta, vaan ei kait muusta!
[15] Tämännimisiä järviä on Karjalassa kaksi: toinen, isompi Kuhmoniemen rajalla Lentiiran kohdalla, toinen 4-5 penik. pohjoisempana Vuokin tienoilla. Jälkimmäisen rannalla on samanniminen kylä ja siitä neljänneksen verran pohjoisempana Paahkomienvaaran kylä; tokko edellisen rannalla on samannimistä kylää, en varmaan tiedä. Nimi Paahkomienvaara näyttää Nahumin synnyinpaikaksi kehoittavan ajattelemaan pohjoisempaa Kivijärveä.