Venäjälle lähtevällä 53 laivalla, yhteensä kantaen 3001 tonia, vietiin: 148,004 kilogr. kapakalaa (rotskjær), 104,167 kilogr kapasaitaa, 3,016,654 kilogr. suolakalaa, 474 tynn. silliä, 524 ketunnahkaa, 171 saukonnahkaa, 1,483 hektoliiteriä suoloja, 37 ankkuria rommia, 70 islannin villapaitaa, 427 tahkoa, 340 kilogr. viiniä, 480 kilogr. kahvia, 86 kilogr. sokeria, 15 kilogr. teetä, 200 paria villakarttoja, 4 tynn. kölitervaa.
Eri paikkoihin Norjassa vielä vietiin: 990 kilogr. "rundfisk" ja 34,900 kilogr. "rotskjær", 472,626 kilogr. kapasaitoja, 81,040 saitaa, 1,219 tynn. traania, 618 tynn. silliä, 12,457 kilogr. mursunnahkoja, 35,019 kilogr. hylkeennahkoja, 8 karhunnahkaa.
Huippuvuorilta toi 9 laivaa, kantaen yht. 268 tonia: 102 mursua, 3,361 hyljettä, 17 kuollutta ja 4 elävää merikarhua, 6 poroa, 90 kilogr. höyheniä ja 20 tynn. valaan-ihraa merellä tavatusta kuolleesta valaskalasta. Sitäpaitsi 2 kaupungin omaa laivaa toi 6,000 suolattua turskaa. 1 laiva, jähti, jota J. Rouso (suomalainen?) kuljetti, joutui haaksirikkoon.
Holkerinpyyntiin otti osaa 13 kaupunginlaivaa, kant. yht. 346 tonia, ja toivat 2,123 tynn. maksoja ja 36 tynn. valaan-ihraa kuolleena tavatusta valaskalasta. Näistä aluksista 9 teki 2 retkeä, yksi 3 ja kolme kuki 1 retken, yht. 24 retkeä.
Ylläseisovista numeroista voipi saada käsityksen liikkeen määrästä Hammerfestissä. Vertauksen vuoksi mainittakoon, että esm. Oulun suureen merikaupunkiin v. 1881 vain tuli 240 laivaa, kant. 66,717 tonia. Niinkuin edessäpäin tullaan näkemään, näyttää liike Vesisaaressa ja Vuoreijassa olevan vieläki suurempi kuin Hammerfestissä, arvaten niissä löytyväin valaskalatehasten tähen. Hammerfestin satamassa oli meidän tullessa joku 25 à 30 skuunaria ankkurissa.
Höyrylaivamme viipyi Hammerfestissä 2—3 tiimaa, jolla välin hyvin kerkesi käydä kaupunkia katsastamassa. Laiva laski ankkuriin vähän matkan päähän möljästä, vaan sen kupeelle ilmestyi heti soutuveneitä, jotka halvasta hinnasta veivät matkustajia maihin. Mitään erityistä katseltavaa ei kaupungissa ollut; länsipäässä oli moniaita varakkaamman näköisiä taloja ja komea koulurakennus. Tuolle vaaralle kaupungin eteläpuolella, joka lumivyöryillään alituisesti uhkaa kaupunkia, en tullut nousseeksi, koska aika oli siksi täpärä; ja jos kerran tahtoo Hammerfestin tienoilla nauttia laajasta näkö-alasta, onki paras kulkea ylös toiselle vähän etelämpänä olevalle tunturille, jonka nimi norjaksi on Tyven ja joka on noin 1,300 jalkaa korkea. Siitä on puheen mukaan ihmeen kaunis näkö-ala sekä aavalle merelle pohjaan päin että tuntureille idässä, etelässä ja lännessä, joista varsinki Söreian ja Seilannin saarten jäätiköt pistävät silmään. Yhessä paikassa lähellä kaupunkia olisi sopinut käydä, vaan tietämättömyydestä en tullut sitä tehneeksi; se olisi ollut Fuglnäsissä lahen suussa. Tänne nim. päättyi se meridianilinja, joka vv. 1816—1852 määrättiin Ruijan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän halki Tonavan suuhun asti, ja jonka työn muistoksi tänne on pystytetty kivipatsas, jonka päällä on vinoon asetettu pronssinen maapallo. Se kyllä olisi sietänyt katselemista. Patsaassa on sekä latinainen että norjalainen päällekirjotus, vaan merkittävää on, että niitten maitten joukossa, joitten halki linja on käyty, ei ollenkaan mainita Suomea. "Per Norvegiam, Sueciam et Rossiam", sanoo kirjotus, ovat "trium gentium geometrae" määränneet kaaren. Suomi on ystävällisesti pistetty Venäjän kotkan siipien turviin.
Suomesta puhuen löytyi Hammerfestissä v. 1875 suomalaisia 309 henkeä; maaseurakunnassa sitäpaitsi 21, yhteensä siis 330. Suomi-kirjassa 1870 niiden lukumäärä ilmotetaan v. 1855 olleen 356, joten näyttää niinkuin suomalaisuus Ruijan pääkaupungissa olisi vähenemään päin. Tässä on kuitenki sama muistutus tehtävä kuin äskön Kistrannista puhuttaissa, että paitsi puhtaita suomalaisia myöski sekarotuiset ovat lukuun otettavat, ja niitä oli v. 1875 Hammerfestin kaupungissa 163 ja maaseurakunnassa 121. Jos edellisistä luetaan toinen puoli eli 81, jälkimäisistä 2/5 osaa eli 48 suomalaisiksi[27], tekisi siis suomalaisten lukumäärä Hammerfestin kaupungissa: 309 + 81 = 390 henkeä eli lähes 1/5 osa kaupungin koko väkiluvusta; maaseurakunnassa 21 + 48 = 69. Molemmissa seurakunnissa yht. 459 henkeä. Tämän mukaan ei suomalainen väestö olisi vähenemässä, eikä niitten suomalaisten puheesta, jotka satuin kaupungin sataman rannalla tapaamaan, tuntunutkaan niinkuin suomen valta olisi siellä alenemaan päin.
Valtiopäivämiesvaali Ruijan läänin maalaiskuntain puolesta oli iltapäivällä ennen tuloamme toimitettu kaupungissa maaherra J. Blackstadin edessä ja kun Repvågissa meistä eronneet valitsiamiehet olivat ajoissa perille ennättäneet, oli vaali päättynyt kahen hallitusta kannattavan miehen vaalilla. Kaikki 16 Haakon Adalsteinissä seurannutta valitsiamiestä oli nim. kuningasmielisiä ja valitsiamiehiä yhteensä ei ollut kuin 25. Noista 9:stä muusta oli kuitenki 5 eli 6 vapaamielisiä, niin että jos edellämainitut 16 eivät olisi vaaliin kerjenneet, olisi sen päätös ollut toinen. Maaherran kohteliaisuus Holmia kohtaan, kun hän käski höyryn kapteenia odottamaan tätä kuusi tiimaa, saapi kai siitä selityksensä, että Holm tiettiin olevan hallituksen kannattaja.
Nimismies Klerk, joka myös oli valitsiamies, arveli vaalin johosta, että kun se oli ensimäinen (muistaakseni) koko maassa, sillä tulisi olemaan jossaki määrin ratkaiseva merkitys, kuningasmielisiä kaikissa paikoin rohkaisemalla. Tämä arvelu kuitenki petti, sillä niinkuin tiedetään tuli enemmistö valtiopäivillä hallituksen vastustajia.
Hammerfestistä Tromssaan. Alattio. Tromssa.