— Ka, terve, terve!
Risumäen isäntä vilkuilee hätäisenä väkijoukkoon. Mitä hän tähyilee?
Hän etsii räätälimestari Neulasta, jonka puheitten mukaan piti jo varhain aamulla saapua vallesmannin luo viimeistä voitelua saamaan.
Missäs mestari viipyy?
Kyllä hän tulee jahka joutuu. Laillisen esteen takia on vain vähän myöhästynyt.
Eilen oli sisuksista niin pirusti purrut ja vääntänyt, että siihen paikkaan luuli kitkahtavansa. Rohtojakin oli ryypännyt, mutta mikään ei tuntunut auttavan.
Akalle tuli hätä käteen. Sängyn vieressä itki ja ulisi:
— Voi, voi, voi!… Jos sinä nyt kuolet, niin minkäs minä sitten jään?
— Jää tänne! oli mestari mahaansa pidellen kiukussaan kivahtanut.
— Voi, hyvä isä sentään, ulisi akka kahta kauheammin. Voi, voi, miten on vielä jumalaton, vaikka viimeiset hetket ovat käsissä. Sano toki joku hyvä, imelä sana, ennenkuin tästä elämästä erkanet.