Loviisa (ihmetellen). Tätiseni, mikä teitä vaivaa?
Gertrud. Mutta hän ei saa saattaa hankettani hukkaan; kyllä minä avaan silmät häneltä. (Loviisalle.) Sinä et ole oikein tarkastanut Jaakkoa. Hän on siveä ja lempeä mies. Katsoppas vaan hänen kauniita, sinisiä silmiään. Ne ovat paljon leppeämmät ja suloisemmat kuin Wilhelmin.
(Jatkaa puhettaan Loviisan kanssa.)
Viides kohtaus.
Edelliset. Wilhelmi, Jaakko (pitkässä suippoliepeisessä frakissa
ja valkoisessa liinassa).
Wilhelmi (tuopi veljeään huoneesta). Kas niin, rohkeasti eteenpäin vaan! Tosiaan, sinä olet oikein soman näköinen.
Jaakko. Wilhelmi, minä joudun koko maailman nauruksi.
(Pysähtyvät oikealle ja puhelevat keskenään.)
Gertrud (huomaten heidät). Tuossa hän onkin. Katso toki kuinka kaunis! Komea vartalo, jalo muoto!
Jaakko (Wilhelmille.) Luullakseni täti jo häntä neuvottelee.