Gertrud (Jaakolle). Ja sinä seisot siinä ja annat kaiken noin rauhallisesti tapahtua!
Jaakko (salaa tädille). Wilhelmi vaan näyttää, kuinka minun pitää tekemän.
Gertrud. Vai niin! Miksi et sitä itse tee? Miksi et ole vielä serkkua puhutellut?
Jaakko. Jahka joudun! Wilhelmi esti minua, hän ei ole vielä lopussa.
Wilhelmi. Olenpa niinkin, veli; nyt minä olen aivan lopussa. Hyvä täti ja veli, tässä esittelen teille serkkuni ja morsiameni.
Gertrud. Mitä tämä on?
Jaakko. Morsiamesiko?
Wilhelmi. Niin, rakas, hellä morsiameni, joka suostumuksellaan on juuri tehnyt minut onnellisemmaksi olennoksi.
Gertrud. Kas nytpä kummia kuullaan! Sinä nait. Minä luulin Jaakon —
Jaakko. Niin kai, sehän oli aikomuskin ja minä jo aloin mieltyä.