— Asiaa ajatelleet! Te juuri ette ole ajatelleet asiaa ollenkaan tarkasti, ette yleensä kykene ajattelemaan tällaista asiaa enemmän kuin mitään muutakaan tarkasti ja, ja — — — ja te teette väärin vanhempianne kohtaan. Tarvitaanhan Suomessakin miehiä.
— Jos kaikki ajattelisivat niin, ei kukaan lähtisi Saksaan, ylimalkaan ei Suomen vapausliikettä olisi olemassakaan, vastaa eräs terävästi.
— Mutta enhän minä voi lähettää teitä, ettekö ymmärrä, minähän olen teidän opettajanne, koetan estellä tuskan hiki otsalla.
— No sitten meidän täytyy mennä toiselle taholle. Ajattelimme vain, että juuri te olisitte voinut — — —
He kääntyvät ovea kohti katkeran pettymyksen ilme uljailla, nuorilla kasvoillaan.
— Älkäähän menkö, tulkaa tänne, istukaa, keskustellaan nyt toki asiasta vakavasti.
He palaavat epäröiden.
— Mitäpä siinä sitten enää on keskusteltavaa?
— Mutta vanhempanne?
— Me olemme puhuneet vanhemmillemme. He päästävät meidät lähtemään.