Huolimatta ylivoimaisuudestaan miehistöön, aseihin ja ampumavaroihin nähden oli vihollisen raskaita tappioita kärsien pakko pysähtyä myöskin Valkjärvellä, jossa urhoolliset joukkomme tekivät sitkeää vastarintaa.
Ankarat taistelut Raudussa ja Valkjärvellä vaativat suurempia muutoksia joukkojen järjestelyssä ja johdossa. Tähän asti oli "Kiviniemen pataljoona" saanut tulla toimeen hyvin vaikeissa olosuhteissa. Ennen kaikkea puuttui johtokykyisiä komppanian ja joukkueen päälliköitä. Nyt sinne siirrettiin järjestelyn alainen I rykmentti ratsumestari, nykyään everstiluutnantti Y. Elfvengrenin johdolla, ja sattuikin siirto onnelliseen aikaan, sillä parhaillaan hyökkäsivät punaryssät taas Raudun kirkonkylään. Tämä taistelu, joka alkoi aikaisin aamulla 15 päivänä maaliskuuta ja kesti 6 tuntia, oli tähän astisista taisteluista sillä rintamanosalla kiivain. Kärsien raskaan mieshukan ja jättäen runsaan sotasaaliin, vetäytyi vihollinen Raudun asemalta eikä pitkiin aikoihin ryhtynyt mihinkään pontevampaan toimintaan.
Kuten aikaisemmin olen osottanut Joutsenon ja Ahvolan rintamilla olleen hiljaisuuden ennustaneen vain myrskyä, niin nyt Raudussakin tapahtui. Vihollinen, jonka johtajina olivat Viipurissa olleen 42:nnen armeijakunnan upseeristoon kuuluneet upseerit, kokosi suuria apujoukkoja Venäjältä, paljon tykkejä ja konekiväärejä sekä kaikenlaista sotilastavaraa.
Ratsumestari Elfvengren, jonka tiedustelijat ja "Pietarin komppania" hankkivat tarkkoja tietoja, aseita ja ampumatarpeita, sai uusista hyökkäyssuunnitelmista tiedot ja päätti ennättää edelle. Myrsky, joka ukkosena uhkasi vähäistä rintamajoukkoa, oli johdettava toisaalle; se oli estettävä vastahyökkäyksellä, johon ratsumestari Elfvengren ryhtyikin maaliskuun 25 päivänä.
Mutta kertomus siitä kuuluu jo toiseen osaan vapaustaistelumme kulussa ja jätänkin sen siihen.
II. Hyökkäyssota.
Puolustuksesta hyökkäykseen.
Suurimpia virheitä taisteluissa on se, että jäädään odottamaan, mitä vihollinen tekee, ja mukautuminen siihen. Rohkea, tarmokas toiminta, vaikkapa pienemmilläkin joukoilla, estää vihollista noudattamasta alkuperäistä suunnitelmaansa, jopa voi saattaa vihollisen vaikeaan, uhattuun asemaankin.
Hyvänä esimerkkinä siitä on kumpikin Näätälän retki: Niillä kun uhattiin vihollisen heikompaa sivustaa ja rintamantakaisia yhteyksiä, niin painostus Ahvolaa vastaan lakkasi heti. Ja sekä Joutsenossa että myöhemmin Raudussa tehdyt hyökkäykset tekivät tyhjäksi vihollisen samanaikaisesti suunnittelemat liikkeet. Menestys sodassa riippuu suureksi osaksi onnesta; ja rohkeaa onnistaa useammin kuin arkaa!
Mutta rohkeat toimenpiteet onnistuakseen vaativat tarkkoja tietoja ja huolellista valmistelua. Siksipä täytyykin tiedustelun olla hyvin järjestetyn ja luotettavan, ettei vaan pääse vahinkoa käymään ratkaisevalla hetkellä. Heikoimpia puolia punaisten sodan käynnissä tuntui olleen juuri tiedustelun puute. Ja jos joitakin tietoja lienee tullutkin, niin ei niitä kukaan osannut käyttää hyväksi. Niiden ja voittojensakin kautta saamansa edut laskivat he menemään ohitse.