Ilolla ja ylpeydellä tulen aina muistamaan kansani kunnon ja heimoni herkän mielen! Niissä näen tulevaisuutemme takeet, eheän yhtenäisyytemme ja ihanan itsenäisyytemme vuoren vankat perusteet! Niistä kasvaa kansani onnenpuu!

Tähän olisi Savon ja Karjalan miesten pitänyt pysähtyä uhkaamaan Viipuria — kuten alkuperäinen aikomus kai olikin. — Silloin olisi neuvottelujenkin tulos ollut varmasti toisellainen.

Valkea armeija Antrean rintamalla.

I. Puolustussota.

Alkutaistelujen aika.

Kuten jo olen maininnut, täytyi ennakolta tehdyt suunnitelmat hylätä ja ryhtyä taisteluun hetken vaatimusten mukaisesti. Vihollinen sai määrätä ajan ja paikan, milloin ja missä taisteltiin; voimien mukaan siinä koetettiin vastusta tehdä. Niin muodostuivat rintamataistelut heikoksi puolustukseksi, joka ei pystynyt vihollisen hyökkäilyä estämään, mutta eteenpäin kulkua kylläkin hidastuttamaan. Ja ensi aluksi olikin se riittävää.

Räjäytettyään rautatiesillat Talin ja Karisalmen asemien lähellä, vetäytyivät suojeluskunta-joukot Karisalmelta linjalle Kokonselkä—Salojärvi—Kaipolankylä. Asemat tässä olivat monessa suhteessa suotuisat puolustukseen: laajat näkö-alat kaikkiin suuntiin ja vihollisella vähän teitä käytettävänään. Paksu lumi esti kaikkia liikkeitä, kun ei punaisilla ollut riittävästi suksia eikä hevosia hallussaan.

Karisalmen asema jätettiin helmikuun 2 päivänä, jolloin sieltä tuotiin viimeisetkin tavarat, puhelimet ja lennätinkoneet, Antreaan.

Saman päivän illalla saapui näiden rivien kirjoittaja Antreaan Helsingistä, jossa olin saanut määräyksen uuteen toimeeni Karjalan rintaman päällikkönä. Huhujen aiheuttamat luuloni taistelevista voimista ja asestuksesta kärsivät katkeran kolahduksen. Uusi orienteetaus paljasti rintaman ja koko yrityksen heikkouden, uhkarohkeuden! Tämähän oli äärimmäistä uhkapeliä!

Ensi töikseni järjestin Hiitolaan harjoituskoulun, johon koottiin eri paikkakuntien miehiä harjoittelemaan välttämättömimpiä sotilastehtäviä. Samalla toimi Hiitolan harjoituskoulu jonkunlaisena rekryyttivarastona eli reservijoukkojen sijoituspaikkana, jossa rintamalle lähteville jaettiin aseita ja vaatetuskappaleita. Samantapaisia harjotusleirejä muodostettiin myöhemmin myös Sortavalaan, Savonlinnaan, Käkisalmeen ja moneen muuhun paikkaan. Niin oli välttämätön miehien saanti rintamalle turvattu.