Laaksosta nousemme, veren alkuvaisto pyhä, puhdas, ehtymätön eloamme johtaa. Kauaksi nuolensa kirjokulta-jousemme jännitys ohjaa. Suuri on taisto, kuilu ja korkeus toisensa kohtaa.
Astuu alas aatos etsien pohjaa, meri alla välkkyy ja päivä päällä hohtaa, kuilusta kultaiset, kimaltavat langat taivaalle kehrää, mi outona puuntaa. Purppurapurtensa, heljät helmihangat, poukaman pohjasta aavalle suuntaa.
Aavoja harhaamme, vailla äärtä, rantaa. Tahdomme parhaamme uhriksi kantaa hengelle, jonka hehkuva tuli aineemme polttaa ja uudeksi muovaa. Etsimme tarhaamme, kangastuskaarta keskeltä kaukaisen, keinuvan meren, autuuden saarta. Laulamme luovaa laulua veren, jonka lieskassa kahleemme suli, ääret oudot aukes, pilvien pyhä, pitkä jännitys laukes.
Maailma ääretön allamme aukee, syöksyy syvyys pilviin ja päivä yöhön raukee, syttyy tähdet korkeat kannelle taivaan, riemu yhtyy tuskaan ja huumaus vaivaan. Raukee rajat ihmisyyden, aukee avaruudet, kaukana heläjävi hengen laulut uudet. Sulaa sydän ihmisen ja suurempaansa yhtyy, maailmoiden mestari työhönsä ryhtyy. Kulkee pyhä väristys ja vaipuu tomuun mielet, tulet taivaan sammuu, ja kaikkeuden pielet äärettömiin ääriltänsä ahtailta siirtyy, iäisestä iäisyyteen tulikirjat piirtyy. Alas syöksyy miljoonat, kuohuen aukee kaikkeuden syli, nousee sillat siintävät syvyyksien yli.
KAUNIS — IÄINEN…
Kaunis — sana suurin, min käskystä taivaat aukee. Iäinen — sydän syypää sen edessä tomuksi raukee.
KATOAVAISUUDEN KUORO.
Mitä elämä on? Kevyt Kuuttaren kultarihma, mi liittää yhtehen maan ja taivaan, välisilta yön sekä auringon. Mitä elämä on? Päivänpaistehen hopeavihma, mi lankee lempeenä ihmisen vaivaan.
Mitä ihminen on? Sävel helkkyvä, kulkeva kylmässä yössä, jumal-aate suuressa luomisen työssä. Meri valtava, vyöryvä maailman ääriin, aineen kytkevä kahleiden määriin. Veri voimakas, syöksyvä, häipyvä harhaan, lieska, nouseva tähtien tarhaan. Mitä ihminen on? Säen väikkyvä, väistyvä varjohon.
Mitä maailma on? Kuvasarja suuri ja loppumaton. Hetken sointu, mi helkkyen haihtuu, kesä kerkeä, syksyyn mi vaihtuu. Merten myrsky, mi yössä ärjyy, auer, mi auringon suukosta värjyy. Jumal-juhlien autuas, ainainen tanner, kadon-kaunis, kylmä ja kuihtuva manner.